Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Ydinaseiden leviäminen on uhka kaikille maille – sulkusopimus on valvonnan kulmakivi

Ulkoministeriö 29.2.2020 10.06
Puhe

Ydinsulkusopimus on estänyt ydinaseiden leviämisen ja valvoo ydinteknologian hyödyntämistä myös Suomessa, kirjoittaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Lännenmediassa.

Ydinsulkusopimus (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT) astui voimaan 5. maaliskuuta 1970 eli noin 50 vuotta sitten. Merkkipäivän alla on syytä arvioida päivänsankarin saavutuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Mikä merkitys sopimuksella on ollut Suomelle?

Ydinsulkusopimus on ydinasevalvonnan kulmakivi ja tärkeä osa kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää. Se on malliesimerkki siitä, kuinka sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö edistää kaikkien turvallisuutta ja hyvinvointia.

Sopimuksella on kolme toistaan tukevaa tavoitetta: ydinaseiden leviämisen estäminen, ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistäminen sekä ydinaseriisunta.

Sopimuksessa tunnustetut ydinasevallat Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat, sitoutuvat olemaan luovuttamatta ydinaseita ydinaseettomille maille ja ydinaseettomat maat sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita. Kaikille maille taataan oikeus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n valvonnassa ja kaikki maat sitoutuvat neuvottelemaan ydinaseriisunnasta.

Ydinsulku on ollut kiistatta tehokas. Vielä 1960-luvun alussa arvioitiin, että vuosituhannen vaihteessa maailmassa voisi olla jopa 30 ydinasevaltaa. Sopimuksen solmimisen jälkeen vain Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea ovat hankkineet ydinaseen. Nämä maat, sekä Etelä-Sudan, ovat tänään ainoina sopimuksen ulkopuolella.

Tämä on sopimuksen suurin saavutus Suomenkin näkökulmasta. Ydinaseiden leviäminen on uhka kaikkien maiden turvallisuudelle. Yhtälö on yksinkertainen: mitä harvemmalla maalla on ydinase, sitä epätodennäköisempää sen käyttö on. Sopimus on estänyt myös ydinaseiden ja ydinmateriaalin leviämistä ei-valtiollisten toimijoiden, kuten terroristijärjestöjen käsiin.

Ydinvoiman rauhanomaista käyttöä koskevat määräykset ovat mahdollistaneet sen, että IAEA:n valvonnan myötä ydinenergiaa hyödyntävillä mailla ei ole ollut tarvetta kahdenvälisiin valvontasopimuksiin reaktoritoimittajien kanssa. Näin myös Suomessa.

Ydinteknologian rauhanomaisen käytön valvonta ulottuu energian ohella sovelluksiin muun muassa maataloudessa, vesihuollossa ja terveydenhoidossa.

Ydinsulkusopimus on ainoa sopimus, joka sisältää tunnustettujen ydinasevaltojen sitoumuksen ydinaseriisuntaan. Tämän sitoumuksen toimeenpano on sopimuksen eniten ristiriitoja herättänyt kysymys. Ydinaseiden määrä on vähentynyt dramaattisesti kylmän sodan ajoista, mutta viime vuosien kehitykseen ei voi olla tyytyväinen.

Ydinaseita oli enimmillään vuonna 1986 yli 70 000. Tänään niitä on alle 14 000. Näistä yli 90 prosenttia kuuluu Venäjälle ja Yhdysvalloille. Suurvaltakilpailun ilmapiirissä ydinaseiden merkitys turvallisuuspolitiikassa on jälleen kasvamassa.

Turhautuminen ydinaseriisunnan hitauteen oli taustalla uuden ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymisessä vuonna 2017. Sopimus kieltää ydinaseet kaikilta valtioilta. Kiellon merkitys on kuitenkin paljolti symbolinen, sillä yksikään ydinasevaltio ei ole liittymässä sopimukseen.

Ydinaseeton maailma on Suomenkin tavoite. Ydinaseriisunnassa tärkein työkalu on edelleen ydinsulkusopimus, jossa myös ydinasevallat ovat mukana.

Ydinsulkusopimuksen toimeenpanoa tarkastellaan tänä keväänä New Yorkissa järjestettävässä seurantakonferenssissa, joka juhlistaa sopimuksen 50-vuotista olemassaoloa. Kiristyneessä maailmantilanteessa konferenssista odotetaan vaikeaa. Näkemyserot ydinaseriisunnasta ovat yksi todennäköinen kompastuskivi.

Suomi pyrkii osaltaan lieventämään vastakkainasettelua ja osallistuu aktiivisesti aloitteisiin, joilla pyritään edistämään ydinaseriisuntaa osana NPT-tarkastelua. Ruotsin kokoamassa ministeriryhmässä olemme identifioineet käytännön askelia ydinaseiden riskien vähentämiseksi. Yhdysvaltojen johdolla käydään keskustelua ydinaseriisunnan edellytyksistä.

Ydinaseriisunnassa kaikkien valtioiden panos on tarpeen ratkaisujen löytämiseksi. Konkreettisten toimien on kuitenkin tultava ydinasevalloilta. Yhdysvalloilla ja Venäjällä on suurimpina ydinasevaltioina tässä suurin vastuu. Niiltä odotetaan käytännön askelia. Pian umpeutumassa olevan New START -sopimuksen jatkaminen olisi tärkeä signaali myös NPT-tarkastelukonferenssin kannalta.

Ydinsulkusopimuksen todellinen arvo ja onnistuminen mitataan sen käytännön toimeenpanossa. Siinä tulokset puhuvat puolestaan. Sopimuksen tehokas toimeenpano on tärkeää varmistaa jatkossakin.

Suomi on tässä työssä kokoaan suurempi toimija. Suomi on IAEA:n johdonmukainen tukija ja mittava rahoittaja sekä aktiivinen toimija ydinturvan edistämisessä ja ydinterrorismin vastaisessa työssä. Kevään NPT-neuvotteluihin annamme panoksemme kansallisesti osana EU:ta ja yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Kirjoittaja on Suomen ulkoministeri (vihr.)

Palaa sivun alkuun