Eurooppa-neuvosto sopi: EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä

Valtioneuvoston viestintäosasto 13.12.2019 3.29
Tiedote 670/2019

EU-maiden johtajat ovat sitoutuneet tekemään Euroopan unionista ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä. Tavoite asetettiin 12. joulukuuta alkaneessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Yksi jäsenmaa kuitenkin ilmoitti, ettei se voi tässä vaiheessa kansallisesti osaltaan sitoutua toteuttamaan tavoitetta.

”Suomen EU-puheenjohtajakauden päätavoitteita on ollut EU:n kunnianhimoinen pitkän aikavälin ilmastotavoite ja olemme tehneet kaikkemme, että sopu syntyy. Tänään tehty päätös oli askel eteenpäin. Pidämme tärkeänä, että työtä jatketaan ja että ensi vuonna jokainen jäsenmaa sitoutuu ilmastotavoitteen täysimääräiseen toteuttamiseen”, pääministeri Sanna Marin sanoo.

Ilmastoneutraalius tarkoittaa, että yhteiskunta tuottaa vain sen verran päästöjä kuin se pystyy sitomaan ilmakehästä. Eurooppa-neuvosto korostaa, että siirtymisen ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan tulee tapahtua oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti tasapainoisesti ottaen huomioon jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat. Siirtymä edellyttää merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja, mutta on myös mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja ja talouskasvua.

Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota valmistelemaan ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaksi ensi vuoden alussa. Strategia toimitetaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti YK:lle vuonna 2020. 

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) osalta pääministeri Marin esitteli Suomen laatiman luonnoksen rahoituskehyssovuksi. Niin kutsuttu neuvottelulaatikko on kokonaisvaltainen asiakirja, joka sisältää kaikki keskeiset luvut sekä kokonaistasoon että politiikkasektoreihin liittyen.

”Suomi on nyt valmistellut kesäkuun Eurooppa-neuvoston toimeksiannon mukaisesti neuvottelulaatikon. Se toimii pohjana jatkoneuvotteluille. Puheenjohtajamaana voimme olla tyytyväisiä tilanteeseen”, pääministeri Marin sanoi.

Eurooppa-neuvosto päätti suunnitellusti neuvottelujen vetovastuun siirtämisestä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Charles Michelille. Rahoituskehyksestä päätetään yksimielisesti Eurooppa-neuvostossa.

Pääministeri Marin esitteli Eurooppa-neuvostolle EU:n strategisen ohjelman 2019–2024 toimeenpanoa Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Suomi on ensimmäisenä puheenjohtajavaltiona jalkauttanut uuden strategisen ohjelman painopisteitä neuvoston työhön.

Puheenvuorossaan pääministeri Marin nosti esiin asioita, joissa tarvitaan kiireellisesti toimia uudelta komissiolta ja joihin Eurooppa-neuvoston pitää palata. Näitä ovat Eurooppa-neuvostossa erillisenä asiakohtana käsitellyn ilmastonmuutoksen lisäksi digitalisaatio, muuttoliike ja laajentuminen.

Eurooppa-neuvosto keskusteli myös ulkosuhteista. EU:n on rakennettava kumppanuutta Afrikan kanssa. EU-johtajat vahvistivat Kyprokselle ja Kreikalle solidaarisuutensa liittyen Turkin toimiin itäisellä Välimerellä. Eurooppa-neuvosto sopi lisäksi Venäjälle asetettujen rajoittavien toimien jatkamisesta, koska Minskin sopimusten toimeenpanossa ei ole edetty.

EU-johtajat esittivät myös huolensa Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisujärjestelmän lukkiutuneesta tilanteesta. Lisäksi Eurooppa-neuvosto huomioi ajatuksen järjestää Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi.

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Pilvi-Elina Kupias p. 0295 160 995, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319, EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia