Hallitus laati tiekartan hiilineutraaliin Suomeen - edelläkävijyys ilmastotoimissa luo mahdollisuuksia koko Suomeen

Hallitus julkisti maanantaina 3. helmikuuta ilmastokokouksessaan tiekartan, joka määrittelee ilmastotoimien valmistelun aikataulun ja tavoitteet sekä linjaa uusista hiilineutraaliutta tukevista toimista. Oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -kokouksessa koolla olivat hallitus ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Ilmastokokouksessa julkistettiin hallituspuolueiden yhteinen Reilulla siirtymällä kohti hiilineutraalia Suomea -tiekartta, joka vie Suomen polulle kohti hiilineutraaliustavoitetta sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Samalla edelläkävijyys ilmastotoimissa luo mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle ja työntekijöille koko Suomessa.

Hallituksen johtoviisikko kommentoi hallituksen ilmastotavoitteita ja toimia pääministeri Sanna Marinin johdolla.

- Hallitus on sitoutunut toimiin, joilla luodaan polku hiilineutraaliin Suomeen vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka. Ilmastonmuutoksen torjuminen sen sijaan on Suomelle mahdollisuus luoda elinvoimaisuutta, kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, pääministeri Sanna Marin sanoo.

- Puhtaiden investointien vauhdittamiseksi hallitus on päättänyt alentaa teollisuuden sähköveron EU:n minimiin asteittain 2021 alkaen. Ratkaisu tukee teollisuuden sähköistymistä ja luo ennustettavuutta yrityksille. Ennustettavuus on tärkeää, jotta yritykset uskaltavat investoida Suomeen. Ilmastotyö voi vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä, avata vientimarkkinoita ja tuoda työtä koko Suomeen, valtiovarainministeri Katri Kulmuni korostaa.

- Hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirryttäessä on tärkeintä huolehtia, että kaikki pysyvät mukana. Päästöjä vähennettäessä on huolehdittava, että kustannukset eivät kasaannu niille joilla on jo valmiiksi tiukkaa ja että fossiilisten polttoaineiden parissa työskentelevät löytävät uudet työpaikat. Koska ilmastonmuutoksesta kärsivät pahiten juuri heikossa asemassa olevat, kaikista epäreiluinta on jättää tekemättä, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

- Varmin keino nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi on tehdä ilmastoystävällisistä ratkaisuista mahdollisia jokaiselle ihmiselle tulotasoon ja asuinpaikkaan katsomatta. Meidän lupauksemme suomalaisille on toteuttaa ilmastotoimet niin, että ne luovat Suomeen työtä ja hyvinvointia, eivät pelkoa ja erimielisyyttä, sanoo opetusministeri Li Andersson.

- Meidän poliitikkojen tehtävänä on kannustaa kansalaisia ja yrityksiä tekemään ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä valintoja. Teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle on tärkeä toimenpide, joka parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä – tämä on myös ollut elinkeinoelämän ykköstavoite. Tehdään ilmastonmuutoksen torjunnasta menestystarina, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Tiekartta asettaa sektorikohtaiset päästövähennystavoitteet

Ilmastopaneelin arvion mukaan ilmastotavoitteen saavuttamiseksi päästöjä on vähennettävä noin 35 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Hallitus tavoittelee ilmastotyöllään 17–24,6 Mt päästövähennyksiä jo käynnissä olevien 16Mt päästövähennysten lisäksi. Hallitus jatkaa päästövähennystoimien valmistelua sovitulla aikataululla käynnissä olevassa ohjelmatyössä. Hallitus on päättänyt arvion päästövähennystavoitteista eri sektoreille, jotta hiilineutraaliuteen tarvittavat päästövähennykset saadaan kokoon.

- Päästövähennystavoitteet eri sektoreille on tärkeä linjaus, joka ohjaa hallituksen ilmastotyötä. Hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on maailmanlaajuisesti kunnianhimoinen tavoite. On ollut tärkeää rakentaa hallituspuolueiden kesken yhteisymmärrystä haasteen suuruudesta ja tarvittavista toimista. Ilmastotavoitteen ja päätettyjen toimien välillä on merkittävä kuilu. Edessä on paljon työtä ja päätöksiä tavoitteeseen pääsemiseksi, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomen nettonielu kasvaa. Hallitus tavoittelee 3 Mt lisäsidontaa maankäyttösektorille suhteessa nykytoimiin.

- Maa- ja metsätalous ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa ratkaisujen aloja. Voimme vahvistaa entisestään metsien ja maaperän hiilensidontaa. Metsien kasvun lisäämiseksi hallitus päätti tukea kasvua lisäävää tuhkalannoitusta. Hallitus valmistelee myös metsityslain, jonka tavoitteena on lisätä metsämaata, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Hallitus linjasi hallitusohjelmassa sovitun energiaverotuksen kokonaisuudistuksen tulevista vaiheista. Toimien tarkoitus on vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan. Puhtaiden investointien vauhdittamiseksi hallitus on muun muassa päättänyt alentaa teollisuuden sähköveron EU:n minimiin sekä poistaa energiaveron palautusjärjestelmän asteittain 2021 alkaen ja tehdä muutoksia lämmityspolttoaineiden verotukseen.

Yrittäjyys, kilpailukyky ja koko maan mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat reilun siirtymän edellytyksiä. Toimialakohtaisilla hiilineutraalisuussuunnitelmilla pyritään 6–8 Mt päästövähennyksiin. Elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa, että suomalaisilla yrityksillä on osaamista ja tarjottavaa myös maailmalle puhtaissa teknologioissa.

- Ilmastonmuutoksen torjuminen on meille valtava mahdollisuus. Yrityksissä syntyvät suomalaiset ilmastoratkaisut tarjoavat mahdollisuuden maailmanlaajuisen mittakaavan liiketoiminnalle. Eri toimialojen vähähiilisyystiekartat varmistavat, että Suomen päästövähennystoimilla on selkeä päämäärä ja että käytössä on tavoitetta tukevat toimivat työkalut, Lintilä sanoo.

Hallitus perustaa ilmastorahaston, jonka pohjana on Valtion kehitysyhtiö VAKE. Rahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvitaan riittäviä panostuksia esimerkiksi kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen sekä energiatehokkuuden kehittämiseksi. VAKEn pääoman suuruus on yli 2 miljardia euroa. Tämän hallituskauden aikana ilmastorahaston on mahdollista käyttää satoja miljoonia euroja. 

- Ilmastorahaston toiminnan ja talouden tarkemmat linjaukset valmistellaan kehysriiheen mennessä. Toiminnassa tullaan keskittymään ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaatioon, mutta välttäen päällekkäisyydet muiden toimijoiden kanssa sekä käyttäen oikein mitoitettuja ja vaikuttavia välineitä, toteaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

Lisäksi hallitus päätti käynnistää välittömästi joukon toimia, joilla vauhditetaan siirtymää kohden hiilineutraaliutta. Hallitus luo oikeudenmukaisen siirtymän toimenpidekokonaisuuden ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Tämän avulla maksimoidaan ilmastotoimien positiiviset vaikutukset työllisyydelle ja alueiden elinvoimalle sekä kompensoidaan siirtymän tulonjakovaikutuksia. Lisäksi hallitus päätti joukosta toimia, joilla parannetaan puhtaan energiantuotannon edellytyksiä.

Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja Matti Niemi, p. 0295 160 306, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, p. 040 536 4821, valtioneuvoston kanslia