Pääministeri Antti Rinne hallitusohjelman tiedonantokeskustelussa eduskunnassa
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies, värderade talman!
On kunnia tuoda uuden vuosikymmenen ensimmäisen hallituksen ohjelma tiedonantona eduskunnalle. Hallitusohjelmassa olemme kertoneet yhteisestä tulevaisuusvisiosta – siitä, miten hallituksen viisi puoluetta sopivat uudistavansa ja kehittävänsä Suomea.
Uudistamista ja kehittämistä Suomi ja suomalaiset kaipaavat. Pohjoismainen hyvinvointimalli eli toimeentulon turva, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä laadukas koulutus, osaaminen ja vahva ympäristö yrittämiselle luovat hyvän pohjan uudistustyölle. Sillä nyt Suomi on tilanteessa, jossa uudistamatta ei voi jättää.
Finland befinner sig i en situation där vi inte kan låta bli att genomföra reformer. Därför skulle det vara helt ansvarslöst att inte göra betydande satsningar på kompetens, utbildning, välfärd och jämlikhet. Endast ett djärvt och beslutsamt Finland som förbinder sig till reformer klarar sig på 2020- och 2030-talen. Därför behöver vi framtidsgärningar, sociala investeringar, för att säkerställa vår nordiska välfärdsstats framgång under de kommande decennierna. Vårt mål är ett inkluderande och kunnigt Finland – ett socialt, ekonomiskt och ekologiskt hållbart samhälle.
Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin ehkä koskaan aiemmin. Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys muuttavat Suomea ja koko maapalloa ennennäkemättömällä tavalla.
Siksi olisi aivan vastuutonta jättää tekemättä merkittäviä satsauksia osaamiseen, koulutukseen, hyvinvointiin ja tasa-arvoon. Vain rohkea, päättäväinen ja uudistuksiin sitoutunut Suomi pärjää 2020- ja 2030-luvuilla. Tarvitsemme siis tulevaisuustekoja, sosiaalisia investointeja, joilla turvaamme pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme menestyksen tulevilla vuosikymmenillä. Tavoitteenamme on osaava ja osallistava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.
Maailman muutos vaatii uutta strategista ajattelua, ketteryyttä ja kykyä reagoida muutokseen. Laadimme hallitusohjelmaa uudella tavalla, sillä vanhoihin kaavoihin kangistumalla on harvemmin saatu uudenlaista aikaan. Ilmiöpohjainen valmistelu osoittautui erinomaiseksi tavaksi rakentaa hallitusohjelmaa. Aikamme suuret haasteet eivät nimittäin rajoitu ministeriöiden hallinnonalojen sisälle. Tarvitaan yhteistyötä ja poikkihallinnollista strategista työtä.
Valtioneuvoston tiedonantona eduskunnan käsittelyyn tuotavassa hallitusohjelmassa olemme kuvanneet yhteisen tilannekuvan, tavoitteet sekä keinot, joilla tavoitteisiin päästään.
Regeringens varje mål och metod syftar till att morgondagen är bättre än idag. Att finländarnas framtid är ljusare och bättre. Att ingen äldre person behöver vara rädd för att åldras. Att alla unga har hoppfulla utsikter. Att Finland är ett bra land att arbeta och vara företagare i och skapa ny tillväxt för att lösa problemen i världen.
Jokainen tavoite ja keino tähtäävät siihen, että huomenna olisi paremmin kuin tänään. Että suomalaisten tulevaisuus olisi valoisampi ja parempi. Että kenenkään ikäihmisen ei tarvitsisi olla huolissaan vanhenemista. Että jokaisella nuorella on toivon näköaloja. Että koko Suomessa olisi hyvä tehdä työtä ja yrittää, luoda uutta kasvua maailman ongelmien ratkaisemisesta.
Hallitusohjelmassa ja uuden vuosikymmenen ensimmäisen hallituksen politiikassa tulevaisuuden haasteita ei juosta karkuun eikä niitä pelätä. Päinvastoin, valmistaudumme kohtaamaan haasteet ja tartumme niihin rohkeasti ja määrätietoisesti. Ja pidämme huolta oikeudenmukaisuudesta ja toivosta. Siitä, että jokainen ihminen voi luottaa tulevaisuuteen ja sitä kautta uskaltaa rakentaa itselleen ja läheisilleen parempaa elämää koko maassa.
Tämä hallitus toimii vastuullisesti ja luottamusta vahvistaen.
Ei repien, vaan rakentaen.
Ei vastakkainasetteluun perustuen, vaan yhtenäisyyttä vaalien.
Ei pelkoa lietsoen, vaan mahdollisuuksia luoden.
Ei eriarvoisuutta luoden, vaan hyvinvointia ja tasa-arvoa lisäten.
Arvoisa puhemies!
Hallitusohjelman ensimmäinen kokonaisuus keskittyy asiaan, jossa meillä päättäjillä ei ole varaa epäonnistua. Hetkeäkään ei ole enää hukattavaksi ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Tekosyiden aika on ohi.
Olemme varmoja siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltio yhdistettynä luonnonvarojen vastuulliseen ja kestävään käyttöön on yhteiskuntamalli, joka takaa maamme tulevaisuuden kilpailukyvyn. Piirrämme tiekartan kohti päästötöntä Suomea. Ja koska maapallo on meillä lainassa tulevilta sukupolvilta, takaamme tuleville sukupolville oikeuden elinkelpoiseen ympäristöön ja kestävään talouteen.
2020-luvun maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Ekologisesti kestävä Suomi näyttää tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Edelläkävijänä Suomi on kokoaan suurempi ihmiskunnan yhteisen haasteen ratkaisemisessa. Suomalaiselle tutkimukselle, osaamiselle, innovaatioille ja yrityksille tämä avaa uusia mahdollisuuksia.
Luonnonvarojen käyttö on suhteutettava kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ratkaisumme teollisuudessa sekä metsä- ja maataloudessa toimivat esimerkkinä muillekin. Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö sekä ruoantuotantomme ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista työtä, eivät ongelmien lähde.
Hallitus on sitoutunut toimimaan tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Panostamme merkittävästi lisää luonnonsuojeluun. Panostamme kiertotalouteen, parannamme kaivosten ympäristönsuojelua sekä parannamme eläinten hyvinvointia. Huolehdimme ilmastonmuutoksen torjunnasta kansalaisten kannalta sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Arvoisa puhemies!
Hallituksen tavoite kestävästä talouskasvusta nojaa paitsi työllisyysasteen nostamiseen, myös työn tuottavuuden vahvistumiseen. Menestymisemme riippuu kyvystä hyödyntää muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia ja kehittää olemassa olevia vahvuuksiamme. Siksi Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa.
Hallitus on sitoutunut vastuulliseen talouspolitiikkaan, jolla julkisesta taloudesta ja sen kestävyydestä pidetään hyvää huolta. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan ihmistä varten, ei päinvastoin.
Regeringen har förbundit sig till en ansvarsfull ekonomisk politik där man tar väl hand om de offentliga finanserna och ser till att de är hållbara. I en nordisk välfärdsstat ska ekonomin tjäna människan, inte tvärtom.
Vastuullinen talouspolitiikka tarkoittaa sitä, että julkinen talous on tasapainossa vaalikauden lopussa ja että samaan aikaan huolehditaan myös välttämättömistä uudistuksista ja investoinneista, joiden avulla talouden kestävyys ja tuottavuus vahvistuvat myös pitkällä aikavälillä. Suomeksi sanottuna: tarvitaan merkittäviä tulevaisuusinvestointeja osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen.
Tämä hallitus panostaa osaamiseen.
Tämä hallitus panostaa koulutukseen.
Tämä hallitus panostaa tulevaisuuteen.
1960- ja 1970-luvuilla toteutettu peruskoulu-uudistus oli hyvinvointivaltiomme ehkä tärkein yksittäinen uudistus, vaikka sitäkin moni aikanaan vastusti. Samaa arvostelua on nyt esitetty hallituksen päätöksestä nostaa oppivelvollisuusikä 18 vuoteen.
Pelkän peruskoulun varassa ei kuitenkaan enää työllisty, opi niitä valmiuksia, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Vahvoja perustaitoja, oppimaan oppimista ja uuden omaksumista. Siksi oppivelvollisuusiän nostaminen ja maksuton toinen aste ovat niin tärkeitä.
Kriitikoille haluankin nyt sanoa: tulkaa viimein pois historian väärältä puolelta! Vain koulutuksen ja osaamisen avulla pärjäämme maailman kilpailussa myös tulevaisuudessa. Vain sillä, että jokainen saa tasa-arvoiset lähtökohdat ja mahdollisuudet unelmiensa tavoitteluun, täyden potentiaalinsa saavuttamiseen, voimme kansakuntana kukoistaa.
Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä vahvistetaan koko aiempaa koulutuspolkua aina varhaiskasvatuksesta lähtien, ja varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostetaan. Jokaiselle nuorelle räätälöidään oma polku eri koulutusvaihtoehtoja hyödyntäen.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämiseen tuodaan vakautta ja työrauhaa, myös perusrahoitusta vahvistetaan.
Arvoisa puhemies!
Hallituskauden keskeiset talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteet ovat työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistuminen vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Hallitusohjelman päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät.
Haluamme, että Suomessa on maailman paras työelämä. Teemme uudistuksia, joilla vahvistamme luottamusta ja tasa-arvoa työmarkkinoilla. Helpotamme erityisesti pienten yritysten kasvuedellytyksiä ja vahvistamme työntekijöiden ja työnantajien vuoropuhelua työpaikoilla. Teemme infrainvestointeja, joilla vastaamme ilmastonmuutokseen ja turvaamme koko maan kasvun edellytyksiä.
Arvoisa puhemies!
Sosiaalinen kestävyys on sitä, että pidämme huolta niistä, jotka eniten apua elämässään tarvitsevat. Erityistä huomiota kiinnitämme lapsiperheköyhyyteen ja asunnottomien asemaan. Parannamme ikäihmisten toimeentuloa korottamalla kaikkein pienimpiä eläkkeitä 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisesti – ja etsimme kolmikantaisesti keinoja, joilla voitaisiin korottaa alle 1 400 eläkkeitä yhteensä 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. Nopeutamme hoitotakuuta niin, että kiireettömään hoitoon pääsee jatkossa viikossa. Vanhustenhoivaan asetamme 0,7 vähimmäismitoituksen ympärivuorokautisessa hoivassa.
Turvaamme laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille koko maassa. Hallituksen sote-mallissa julkinen sektori maakuntien kautta kantaa päävastuun ihmisten elintärkeiden palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Markkinamallille sanomme selkeästi ei. Sosiaaliturvauudistus käynnistetään parlamentaarisesti. Maailman muutos edellyttää, että hyvinvointivaltion toimeentulon turva määräytyy yksinkertaisesti ja ihmisen tarpeet huomioon ottaen.
Uudistamme verotusta niin, että se tukee tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. Ympäristölle ja terveydelle haitallisia asioita verotetaan silloin enemmän kuin aiemmin. Tiivistämme veropohjaa, mikä mahdollistaa pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämisen. Tartumme tosissamme veronkierron ja aggressiivisen verovälttelyn vastaiseen työhön Suomessa ja kansainvälisesti.
Uskomme, että vastuullisen ja reilun talouspolitiikan kautta ihmisten luottamus tulevaisuuteen vahvistuu.
Uskomme, että kestävän kehityksen ajattelutapaan perustuva uudistaminen lisää ihmisten luottamusta politiikkaan.
Uskomme, että yhdenvertaisuuden vahvistaminen, tasa-arvon lisääminen naisten ja miesten välillä, työ- ja perhe-elämän yhdistämisen helpottaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen lisäävät koko yhteiskunnan hyvinvointia ja ihmisten osallisuuden tunnetta. Meille on tärkeää, että oikeusvaltioperiaatetta ylläpidetään ja vahvistetaan ja että viranomaisten toimintaedellytykset turvataan eri sektoreilla.
Tavoitteemme on mahdollistaa ja tukea. Siitähän politiikassa on kyse.
Arvoisa puhemies!
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vakauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa.
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Suomi pitää huolen uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resursoinnista. Suomen puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.
Suomi on osa Pohjoismaita ja tekee tiivistä yhteistyötä tässä viitekehyksessä.
Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumavaran ja valinnanmahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi jatkaa kumppanuuteen perustuvaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä.
Suomen paikka on EU:n eturivissä. Ei vain alkavan puheenjohtajuuskauden aikana vaan myös sen jälkeen. Vain aktiivinen rooli EU:ssa takaa Suomelle parhaat mahdolliset tulokset. Suomen aktiivisuus on myös koko Euroopan etu.
Suomi sitoutuu vahvasti EU:n jäsenyyteen ja unionin kehittämiseen sekä sen perusarvojen mukaiseen politiikkaan. Painotamme, että yksi EU:n perustehtävistä on luoda hyvinvointia kansalaisille. Siksi myös EU:n oikeutus lunastetaan luomalla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Arvoisa puhemies, värderade talman!
Uuden vuosikymmenen ensimmäinen hallitus vähentää eriarvoisuutta ja parantaa pienituloisten suomalaisten asemaa. Teemme taloutta ja työllisyyttä vahvistavia tulevaisuusinvestointeja ja -uudistuksia. Torjumme ilmastonmuutosta aktiivisella ilmastopolitiikalla.
Det nya decenniets första regering minskar ojämlikheten och förbättrar ställningen för låginkomsttagare. Vi genomför framtidsinvesteringar och framtidsreformer som stärker ekonomin och sysselsättningen. Vi motverkar klimatförändringen med en aktiv klimatpolitik.
Kutsumme kaikki kansalaiset, järjestöt, elinkeinoelämän ja poliittiset toimijat tekemään Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskuntaa.
Viedään yhdessä Suomi – ei vain 2020-luvulle – vaan pidemmälle, kohti 2030-lukua. Kohti tulevaisuuden pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jossa jokainen kokee olevansa mukana varallisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta ja jossa jokainen voi luottaa tulevaisuuteen.