Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Suurten kaupunkiseutujen työmarkkinoiden heikko toiminta jarruttaa talouskasvua
Jos työmarkkinat eivät toimi paremmin, talouskasvu voi tukahtua työvoiman saatavuusongelmiin. Työnhaun tuki ja aktiivisuuden varmistaminen ovat avainasemassa työllisyyden ja kasvun kannalta.
Suomen suurimpien kaupunkiseutujen työmarkkinat ovat 2000-luvulla toimineet työttömyydellä ja työllisyysasteella mitaten huonommin kuin muualla Suomessa. Neljän suurimman kaupunkiseudun työttömyyden nousun osuus koko maan 2010-luvun työttömyyden noususta on ollut 63 prosenttia.
Suurten kaupunkien työmarkkinoiden ongelmat näyttävät heijastuneen myös talouskasvuun. Kaikkien neljän suurimman maakunnan bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut 2010-luvulla hitaammin kuin koko maassa. Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutukuntien osuudet maakuntiensa väestöstä (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa) vaihtelevat Oulun 60 prosentista Helsingin yli 90 prosenttiin.
Liitteenä oleva kuvio- ja taulukkopaketti tuo esiin lisäksi seuraavaa: Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen yhteenlaskettu työttömyys kasvoi yli kaksi kertaa nopeammin kuin muun Suomen 2010–2016, vaikka seutujen avoimet työpaikat ovat lisääntyneet.
Työllisyysaste aleni 2000–2016 vain Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa.
Tuoreet luvut kertovat, että tammikuussa avoimien työpaikkojen määrä on jatkanut nopeaa kasvuaan. Monilla aloilla työvoiman saatavuus on jo iso ongelma, vaikka työttömyys on suuri.
Kilpailukykysopimus, valtion takaukset vientiin, teollisuuden investointeihin ja asuntorakentamiseen sekä verokevennykset tukevat nyt työn kysyntää.
Olisi jonkinlainen talouspolitiikan konkurssi, jos talouden ja työllisyyden elpyminen tukahtuisi sen takia, ettei avoimiin työpaikkoihin saada työntekijöitä.
Työnhaun tuki ja aktiivisuuden varmistaminen avainasemassa
Suurten kaupunkien väkiluvun melko nopea kasvu muun muassa maahanmuuton seurauksena voi olla osaselitys suurten kaupunkien työttömyyden kasvulle. Se tuskin on kuitenkaan pääsyy, sillä muiden Pohjoismaiden suurten kaupunkien väkiluvun kasvu on myös ollut nopeaa ilman, että työttömyys on kasvanut.
Liitteen kuviot viittaavat siihen, että muissa Pohjoismaissa muun muassa pääkaupungin työmarkkinat ovat toimineet selvästi paremmin kuin Suomessa. Se selittänee myös eroja pääkaupunkien talouskasvussa.
Muiden Pohjoismaiden työmarkkinakäytäntöjä yhdistää velvoite työnhakuun ja aktiivitoimenpiteisiin osallistumiseen.
Myös Suomessa kaikkien työkykyisten työttömien tulee hakea aktiivisesti töitä. Työnhaun velvoittavuuden käytännön täytäntöönpano on kuitenkin ollut toistaiseksi Suomessa väljää.
Uudistukset etenevät
Vuoden alusta alkaen työttömät ovat päässeet työvoimapalveluihin aiempaa nopeammin ja säännöllisemmin. Tämä vie Suomea lähemmäksi muiden Pohjoismaiden käytäntöjä.
Samaan suuntaan vaikuttaa myös työttömyysturvan aktiivimalli.Sen tavoitteena on pitää työtön aktiivisena koko työttömyyden ajan samalla, kun aktiivisen työttömän työttömyysturva pysyy nykytasolla, vaikka työttömyys pitkittyisikin.
Tähän asti hyvin heikosti toimineiden työmarkkinoiden kääntöpuolena on iso kasvupotentiaali. Laajalla työttömyydellä mitaten käyttämättömien voimavarojen määrä oli tammikuun lopussa 464 600 henkilöä.
Työttömien potentiaalin saaminen käyttöön tekee tilaa talouskasvulle, mutta samalla se on kestävin keino köyhyyden vähentämiseen sekä julkisten palvelujen ja etuuksien rahoituksen turvaamiseen.
Martti Hetemäki
valtiosihteeri kansliapäällikkönä
martti.hetemaki(at)vm.fi