Pääministerin ilmoitus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta

Pääministeri Petteri Orpo antoi ilmoituksen valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta 18. syyskuuta.

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Suomen menestys nojaa kasvuun. Ilman kasvua ei synny työtä ja työpaikkoja, joita Suomi kipeästi kaipaa. Ilman työtä ja verotuloja emme voi huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista: hoivasta ja hoidosta, koulutuksesta ja turvallisuudesta. 

Kasvu ei synny itsestään. Se syntyy uudesta tutkimustiedosta, osaavien ja ajattelevien ihmisten yhteistyöstä tai uusia keksinnöistä. Kasvu tarvitsee hedelmällisen maaperän, jossa uudet ajatukset saavat tilaa ja keksinnöt voivat syntyä. 

Hallituksen politiikka on talousvastuun, kasvun, ja kilpailukyvyn politiikkaa. Tiukassakin taloustilanteessa pidämme kiinni lupauksestamme: panostamme osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. 

Suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on tehty merkittäviä ratkaisuja viime vuosina. Yksi merkittävimmistä on ollut, että kaikki eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet tutkimus- ja kehittämismenojen neljän prosentin tavoitteeseen. Kiitän puolueita tästä tärkeästä sitoumuksesta. 

Parlamentaarinen T&K-työ asetti lähtökohdat myös nyt tehtävälle tutkimus ja tuotekehityspolitiikalle.

Hallitus toteuttaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamista tavalla, jolla neljän prosentin tavoitteeseen päästään parlamentaarisen sovun ja T&K-rahoituslain reunaehtojen mukaisesti. Hallituksen ensimmäisen vuoden aikana olemme tehneet uusia rahoituspäätöksiä jo yli puolen miljardin euron edestä. Pelkästään ensi vuonna rahoitus kasvaa 280 miljoonalla. 

Tämä on arvovalinta. Teemme historiallisia investointeja tutkijakoulutukseen, huipputason perustutkimukseen, uusiin tutkimusinfrastruktuureihin, lääketieteen kliiniseen tutkimukseen, metsätalouteen ja moniin muihin Suomen kasvun, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta tärkeisiin kohteisiin.

Tänään käsiteltävässä T&K-rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa on asetettu strategiset suuntaviivat tulevien vuosien politiikalle ja määritetty rahoituksen käytön peruslinjat. 

T&K-rahoitusta on kohdennettava niin, että sillä saavutetaan tavoitellut positiiviset vaikutukset osaamiseen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. 

Yksityisiä ja julkisia toimijoita on saatava ennakkoluulottomaan yhteistyöhön. Julkisen rahoituksen on vivutettava liikkeelle yksityisiä investointeja. Jotta neljän prosentin tavoite voidaan saavuttaa, on yksityisen sektorin investoitava tuplaten valtioon nähden.  

T&K-rahoituksella on saatava aikaan tuloksia. Rahoitusta kohdistetaan tiukoin kriteerein ja vaikuttaviin kohteisiin. Painopiste on kilpaillussa rahoituksessa. Se tarkoittaa, että saadakseen rahoitusta, täytyy jo hakuvaiheessa osoittaa toiminnan korkeaa tasoa ja vaikuttavuutta. 

T&K-rahoituslain mukaisesti rahoituksen käyttöä seurataan ja sen on mentävä lyhentämättömänä siihen, mihin se on tarkoitettu. Emme voi rahoittaa sellaista, mitä tehtäisiin jo muutenkin. 

Arvoisa puhemies,

Suomi on pieni maa, jossa asuu ikääntyvä väestö. Käsissämme ei ole rajattomasti menestyksen mahdollisuuksia. Kasvava T&K-rahoitus on kuitenkin lupaus siitä, että tuemme tässä maassa luovuutta, huippuosaamista, kekseliäisyyttä ja yrittelijäisyyttä. 

Vapaa tiede on siitä hieno asia, että emme vielä tänään tiedä, mihin kaikkeen ihmiskuntana kykenemme vuosikymmenen päästä. 

Tieteen avulla ratkaisemme maailman viheliäisiä ongelmia ilmastonmuutoksesta globaaleihin pandemioihin. Uudet, tiedelähtöiset keksinnöt muuttuvat parhaimmillaan maailmaa muuttaviksi, kaupallisiksi innovaatioiksi ja vahvistavat yhteiskuntamme rahoituspohjaa. 

Pidän erittäin tärkeänä sitä, että elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut parlamentaarisesti sovittuihin tavoitteisiin. Teknologiateollisuuden 57 jäsenyritystä sitoutuivat lisäämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiaan Suomessa. Uutta rahaa on liikkeellä paljon, ja eri kokoisten yritysten on syytä hakea sitä aktiivisesti. Hyville ideoille on nyt kysyntää.

Tuoreen Sitran yrityskyselyn mukaan T&K-lisärahoitus kannustaa lisäämään merkittävästi tutkimus- ja kehityspanostuksia erityisesti pienissä yrityksissä. Myös voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ilmoittavat keskimääräistä useammin, että lisärahoitus kannustaa kasvattamaan heidän omia T&K-panostuksiaan. Nämä viestit ovat rohkaisevia.

Arvoisa puhemies,

tänään käsiteltävässä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa linjataan, että rahoituksella tuetaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kunnianhimoisen T&K-toiminnan lisäämistä, T&K-osaamisen vahvistumista ja T&K-osaajien määrän kasvua, ja kansainvälistä T&K-yhteistyötä. 

Suunnitelmassa on tunnistettu myös kohtia, joissa emme ole vielä riittävän hyviä:

Yritysten T&K-toiminta on vielä keskittynyt harvoille. Myös yhteistyö yritysten ja esimerkiksi korkeakoulujen välillä on liian vähäistä ja kapea-alaista. Yritykset panostavat liian vähän täysin uusien ja markkinoita muuttavien innovaatioiden kehittämiseen. Jotta nämä luvut saadaan kasvuun, tarvitaan yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden yhteisponnistuksia.

Budjettiriihessä päätimme uudesta rahoituksesta, jonka tavoitteena on lisätä yritysyhteistyötä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden T&K-toiminnassa. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka voimme saavuttaa keksintöjen ja tutkimuksen avulla korkeampaa tuottavuutta, ja tässä tapauksessa myös parempaa terveydenhoitoa. 

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen on myös huoltovarmuuskysymys. Geopoliittiset jännitteet ja kiristyvä kilpailu kriittisissä teknologioissa tarkoittaa, että puolustus- ja turvallisuussektorin T&K-toiminnan vahvistumiseen on kiinnitettävä huomiota. 

Hallitus on jo tehnyt merkittäviä valintoja siinä, että panostamme aikamme merkittävimpiin teknologioihin, kuten kvanttiteknologiaan, suurteholaskentaan, tekoälyyn ja mikroelektroniikkaan. Suomi on näillä aloilla globaalisti kokoaan suurempi maa. Osaamistamme arvostetaan. 

Arvoisa puhemies, 

rahoituksen kasvattaminen ei ole itseisarvo, vaan se, mitä rahalla saadaan aikaiseksi. 

Pelkkä poliittinen tahto ja valtion rahoituspäätökset eivät riitä. Nyt on se kuuluisa näytön paikka. 

Yksityiset investoinnit on saatava liikkeelle, ja jo rahoitettujen hankkeiden on osoitettava vaikuttavuutensa. Tohtorit on koulutettava ja supertietokone LUMI Kajaanissa on päivitettävä. Kasvavat myöntövaltuudet Suomen Akatemiassa ja Business Finlandissa on saatava täysimääräisesti tehokkaaseen ja laadukkaaseen käyttöön.  

Teemme nämä investoinnit, jotta taloutemme olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla, ja jotta suomalaisilla olisi hyvinvoinnin edellytykset myös tulevaisuudessa. Teemme työtä, jotta vientimme vetäisi ja olisimme paremmassa turvassa.

Suomi tunnetaan edelleen maailmalla osaamisen ja koulutuksen huippumaana. Haluan uskoa siihen, että yrityksillämme ja julkisilla tutkimusorganisaatioilla on nykyistä paljon enemmän potentiaalia pärjätä paitsi kotimaassa myös kansainvälisessä kilpailussa. 

Arvoisa puhemies, 

hallitus panostaa tällä vaalikaudella tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin yhteensä miljardi euroa. T&K-politiikka on vaikuttavaa ja vastuullista kasvupolitiikkaa. Siis sitä, mitä monet ovat tässä salissa peräänkuuluttaneet.

Teemme määrätietoisesti toimia, jotta talous Suomessa kääntyisi kasvuun, yritykset menestyisivät ja tutkijamme pääsisivät maailman kirkkaimpaan kärkeen. Siihen suunnitelmallinen ja vaikuttava T&K –toiminta on välttämätön avain.