Hyppää sisältöön

T&K-rahoituksen kasvattamisella tavoitellaan yhteiskunnan uudistumista – pääministeri Orpo antoi eduskunnalle ilmoituksen monivuotisesta suunnitelmasta

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 18.9.2024 14.28
Tiedote

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma kohdentaa rahoitusta yksityisten ja julkisten T&K-toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen sekä yksityisten T&K-investointien vauhdittamiseen. Muita rahoitussuunnitelman keskeisiä tavoitteita ja rahoituskohdennuksia ovat T&K-osaamisen ja tutkijanurien vahvistaminen, tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien tukeminen sekä eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö.

Pääministeri Petteri Orpo antoi 18. syyskuuta eduskunnalle ilmoituksen valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käytön suunnitelmasta, jonka valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa.

”T&K-rahoitusta on kohdennettava niin, että sillä saavutetaan tavoitellut positiiviset vaikutukset osaamiseen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn”, sanoo pääministeri Orpo.

Hallitus on tehnyt jo suunnitelman mukaisia kohdennuksia talousarvioehdotuksessa vuodelle 2025. Budjettiriihessä tehtiin lisärahoituspäätöksiä kehysriihessä sovitun päälle yhteensä 52 miljoonalla eurolla. Päätöksissä on painotettu erityisesti perustutkimuksen rahoituksen vahvistamista, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen tutkimuksen, tuotekehityksen ja tuottavuuden parantamista, kestävän kehityksen ja metsätalouden tutkimuksen rahoitusta, luovien alojen T&K-toiminnan edistämistä sekä uusia tutkimusinfrastruktuureja

Yritysten T&K-investointien odotetaan kasvavan julkisen rahoituksen vauhdittamana 

Tutkimus- ja kehittämismenojen tavoitteen onnistuminen edellyttää, että yritysten T&K-investointien kasvu on euroissa vähintään kaksinkertaista julkisen panoksen kasvuun nähden. T&K-rahoituksen tulee edistää laajasti eri alojen; elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin uudistumista ja kykyä vastata koko maata koskeviin, jopa globaaleihin, haasteisiin.

Hallitus on sitoutunut parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaamiin TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteisiin. Ne ovat ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, vipuvaikutus, kokonaisvaltaisuus, tieteen vapaus sekä tutkimuksen ja koulutuksen laatu, vaikuttavuus, kilpailullisuus, yhteistyö, kansainvälisyys, globaalien haasteiden tunnistaminen sekä teknologia- ja toimialaneutraalius. T&K-rahoitusta kohdennetaan näitä periaatteita kunnioittaen.

Tavoitteena kansainvälisesti houkuttelevampi TKI-järjestelmä

TKI-järjestelmää kehitetään ja uudistetaan kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti. Kansallisen rahoituksen tulee tukea vahvasti kansainvälistymistä eri muodoissaan ja tukea kansainvälisten investointien ja osaamisen saamista Suomeen. 

”Suomi tunnetaan edelleen maailmalla osaamisen ja koulutuksen huippumaana. Haluan uskoa siihen, että yrityksillämme ja julkisilla tutkimusorganisaatioilla on nykyistä paljon enemmän potentiaalia pärjätä paitsi kotimaassa myös kansainvälisessä kilpailussa”, sanoo pääministeri Orpo.

Eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet tutkimus- ja kehittämismenojen nostamiseen neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä ja valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen. Tämän pohjalta eduskunta sääti valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta vuosina 2024–2030 koskevan lain, joka määrittää vuotuisen valtion T&K-menojen tason. T&K-rahoituslain mukaisesti valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevan suunnitelman. Monivuotiseen suunnitelmaan sisältyy kuvaus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän nykytilasta, järjestelmää koskevat tavoitteet sekä T&K-rahoituksen päälinjaukset. 

Valtioneuvosto seuraa julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen kehitystä. Varsinaiset rahoituksen kohdennukset tehdään osana normaalia talousarvioprosessia. Vuosittainen T&K-rahoituksen lisäys on noin 280 miljoonaa euroa. T&K-rahoituksen on arvioitu laajasti olevan paras tapa vauhdittaa tuottavuuden nousua, joka on pitkällä aikavälillä tärkein talouskasvun lähde.

Suunnitelma on valmisteltu tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön vetämissä työryhmissä. Työn aikana kuultiin laajasti sidosryhmiä.

Lisätietoja:
Pääministerin erityisavustaja Henrik Vuornos, valtioneuvoston kanslia, p. 050 408 44 22, pääsihteeri Johanna Moisio, tutkimus- ja innovaationeuvosto, p. 0295160625