Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke etenee
Valtio vauhdittaa tekoälyn ja robottien käyttöönottoa investointirahalla

Valtion virastoja kannustetaan lisäämään robotiikan, analytiikan ja tekoälyn hyödyntämistä erityisen tuottavuusrahan avulla.

Valtiovarainministeriö on varannut tuottavuusrahasta enintään 10 miljoonaa euroa uuden älyteknologian investointeihin, joilla saadaan mitattavia tuottavuushyötyjä nopealla, enintään kolmen vuoden aikataululla. Rahoitusta voivat hakea kaikki valtion virastot ja investoinnit voivat olla myös useamman toimijan yhteistyönä toteutettavia.

Tekoälyohjelman ohjausryhmä esitti tavoitteeksi lokakuussa 2017 julkistetussa Suomen tekoälyn aika –raportissa, että Suomi olisi tekoälyn soveltamisen kärkimaa. Valtiovarainministeriö ryhtyy tukemaan tavoitteen toimeenpanoa välittömästi.  

Investointirahalla edistetään julkisten palveluiden digitalisaation kärkihanketta sekä JTS-miljardin eli kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsimisen tavoitteen toteuttamista. Ehdotuksen tavoitteena on nopeuttaa helpoimmin robotisoitavien työ- ja palveluprosessien uudistamista. 

"Saadaksemme koko yhteiskuntaa parhaiten hyödyttävän lopputuloksen, meidän on tehtävä digitalisaatioon harkittuja yleisinvestointeja. Tavoittelemme hallinnollisen taakan keventymistä, asiakkaan kannalta nopeutuvia ja laadullisesti parempia prosesseja sekä valtion henkilöstön työtyytyväisyyden parantamista. Tämä kaikki parantaa tuottavuutta", arvioi valtiovarainministeri Petteri Orpo.

"Kun ohjelmistorobotit tekevät rutiinityöt, voivat valtion työntekijät keskittyä kansalaisten ja yritysten tarvitsemiin palveluihin. Kyse on ennen kaikkea palveluiden käytettävyyttä ja saavutettavuutta parantavien uusien toimintatapojen käyttöönottamisesta, joita teknologia, kuten tekoäly mahdollistaa", sanoo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.

Nopea toteutettavuus ja realistiset kustannushyötyanalyysit rahoituksen pohjana 

Valtiovarainministeriö käynnistää rahoituskierroksen vielä joulukuun aikana ja haku päättyy maaliskuun 2018 lopussa.  Tarvittaessa myöhemmin voidaan järjestää uusia hakukierroksia, jotta parhaat ideat saadaan hyvin valmisteltuina toimeenpantaviksi. Virastojen investointiehdotusten tulee täyttää seuraavat kriteerit:

- Tavoitteena olevan rahallisen hyödyn on oltava vähintään kaksinkertainen investointiin verrattuna. Investoinnin takaisinmaksuaika on enintään kolme vuotta.
- Investointiehdotus sisältää konkreettisen toteutussuunnitelman ja realistisen kustannus-hyötyanalyysin. Ehdotuksen täytyy olla toteutettavissa välittömästi (erillisrahoituksella ei rahoiteta esiselvityksiä tai suunnitteluhankkeita).
- Viraston johto on sitoutunut hankkeen toteutukseen ja sen tueksi laaditaan yhteistyöpöytäkirja.

Yksittäisen investoinnin erityisrahoitus on enintään 1 miljoonaa euroa.

Hyvin toteutettu automatisointiprosessi on monistettavissa myös muualle hallintoon

Valtionhallinnossa on jo käytössä ohjelmistorobotiikkaa ja sen käyttöä halutaan tällä erityisrahoituksella edistää.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet käyttää ohjelmistorobotiikkaa laajamittaisesti laskujen tarkistamisessa, raportoinnissa ja analysoinnissa. Aikanaan tehdyn investoinnin kustannusvaikutuksia on arvioitu siten, että yhden henkilötyövuoden korvaaminen robotiikalla maksaa itsensä takaisin noin puolessa vuodessa.

Maistraateissa toteutetaan Palkeiden toimintamallin pohjalta edunvalvojien antamien vuosi- ja päätöstilien tarkastamisen automatisointi. Päätöksiä tehdään vuosittain noin 60 000 ja niiden tarkastamiseen kuluu noin 50 henkilötyövuotta. Robotiikan piiriin on tarkoitus saada 50 % maistraattien tilintarkastuksista vuoden 2020 loppuun mennessä. Tilintarkastusprosessit nopeutuvat ja asiakas pystyy toimittamaan materiaalit maistraattiin sähköisenä.

Verohallinnossa on systemaattisesti tutkittu mahdollisuuksia automatisoida verotusprosesseja. Verohallinto on tehnyt etenemissuunnitelman vuoteen 2020 mennessä eri verotuslajien automatisoinnista.  Tunnistetuista yli sadasta prosessista 38 on automatisoitavissa. Robotiikkaa sovelletaan ensimmäiseksi henkilöverotuksessa, seuraavan vaiheen mahdollisuudet ovat yritysten verotarkastuksessa ja analysoinnissa. Verohallinnossa on mahdollista saavuttaa robotiikan avulla 4,6 M€ vuotuiset säästöt.

Maahanmuuttovirasto siirtää viranomaisasiointia ja asiakaspalvelua tekoälyyn ja puheeseen ja pikaviestimiin perustuvien dialogisten käyttöliittymien kautta toteutettavaksi.Keväällä 2017 toteutetun asiointitapahtumien analyysin tuloksena oli, että jopa 90% asioinnista voidaan toteuttaa tekoälykanavassa. Suunniteltu ratkaisu soveltuu Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan laajasti julkisen hallinnon tekoälypohjaiseksi asiakaspalveluratkaisuksi. Virasto arvioi julkishallinnon asiakaspalvelutapahtumien kokonaismäärän  olevan n. 18 miljoonaa tapahtumaa.

Lisätietoja:
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Tuomas Vanhanen, p. 02955 30216
Valtiovarainministeri Petteri Orpon erityisavustaja Mikko Kortelainen, p. 050 301 8334
Tietohallintoneuvos Mikael Kiviniemi, p. 02955 30244
Erityisasiantuntija Marjut Siintola, p. 02955 30482

Käsitteitä:

Robotti on ohjelmisto, joka kykenee käyttämään eri sovelluksia käyttöliittymätasolla samaan tapaan kuin ihmiset niitä käyttävät.
Ohjelmistorobotti jäljittelee ihmisen työtä toistuvissa prosesseissa nykyisillä ohjelmistosovelluksilla.
Robotti voidaan kouluttaa muutamassa viikossa opettamalla niille ihmisen tekemää työtä ja prosessien työn kulkuja.
Koulutettuja robotteja voidaan uudelleen hyödyntää myös toisissa prosesseissa.
Robottien avulla voidaan vähentää inhimillisiä virheitä ja parantaa toiminnan laatua.

Tekoäly eli keinoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee älykkäiksi laskettaviin toimintoihin. Tekoälyn tarkempi määrittely on avoin, koska älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.