Vanhustenhoidon ongelmat, osa 2

Valtiovarainministeriö 4.4.2019 9.58
Kolumni
Vanhustenhoidon ongelmat, osa 2

Suomalaiset vanhukset ovat yhtä pitkäikäisiä mutta selvästi sairaampia kuin muissa Pohjoismaissa. Sairastavuusriskejä vähentävistä toimista on yhä enemmän tietoa. Näiden riskien vähentämien jää helposti esimerkiksi työllisyysasteen noston varjoon, vaikka hyvinvoinnin ja julkisen talouden kestävyyden parantamisessa molemmat ovat hyvin tärkeitä.

Iäkkäiden, mutta erityisesti hyvin iäkkäiden määrä kasvaa Suomessa muita Pohjoismaita nopeammin. Tämä johtuu siitä, että Suomessa suuret ikäluokat ovat todella suuria. Esimerkiksi 1945–1949 syntyi vuosittain keskimäärin 104 000 lasta, kun viime vuonna syntyi 47 000. Alle 20-vuotiaita on nyt kaksi kertaa enemmän kuin 75-v. täyttäneitä. Jo 2040 näiden ikäryhmien arvioidaan olevan lähes saman suuruiset (ks. dia 2).

Toinen ero muihin Pohjoismaihin nähden on vanhusten sairastavuus. Esimerkiksi Ruotsiin nähden Suomessa 65-vuotiailla on sairaita elinvuosia yli kaksi kertaa enemmän (ks. dia 9).

 THL:n muistibarometrin mukaan muistisairaudet aiheuttivat v. 2015 vähintään 72 % vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kustannuksista (ks. Muistibarometri 2015 ja RAI-tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi). Muistisairauskuolleisuus on Suomessa EU-maiden korkein (ks. dia 11)

Elintapojen muutos ehkäisisi tehokkaasti monia sairauksia1. Tämä olisi tarpeen vanhusten ja heidän omaistensa hyvinvoinnin parantamiseksi sekä julkisten sote-menojen hallinnan ja rahoituksen turvaamiseksi.

Vaikuttavammat palvelut vahvistavat palvelujen rahoitusta monin tavoin

Kevan tilastojen mukaan kuntien palveluksesta eläköityy seuraavan 20 vuoden aikana lähes 32 000 lähihoitajaa ja 25 000 sairaanhoitajaa joko osittain tai kokonaan. Jos samaan aikaan iäkkäimpien vanhusten määrän yli kaksinkertaistuessa heidän hoitajien määrä yli kaksinkertaistuisi, tarvittaisiin huomattava osa työmarkkinoille tulevista nuorista ikäluokista vanhusten palveluihin. Tämä vähentäisi yksityisen sektorin arvonlisäystä, siitä maksettuja veroja ja siis julkisten menojen rahoitusta.

Maahanmuuton kasvu helpottaisi hoitajapulaa, mutta muidenkin Euroopan maiden ikääntyessä ja painottaessa työperäistä maahanmuuttoa Suomen olisi vaikea laskea hoitajapulan ratkeavan maahanmuutolla. Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttajien työllisyysaste on jäänyt selvästi kantaväestöä matalammaksi, vaikka Ruotsi on panostanut paljon sen nostamiseksi.  

Hoitajapulaa voitaisiin todennäköisesti lievittää mm. sote-henkilöstön kohdentumista tehostamalla. OECD:n mukaan sairaanhoitajia oli Suomessa väestöön nähden v. 2015 EU-maiden toiseksi eniten. (ks. dia 34)   

Palvelujen rakenteessa ja sisällössä paljon parantamisen varaa

Viimeisten elinvuosien aikana palveluntarve kasvaa tasaisesti suurella osalla ikääntyneistä2. Oireita lievittävän, palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tilaa koskevan raportin mukaan hoidon saatavuus vaihtelee alueellisesti3. Valtaosa suomalaisista kuolee sairaalassa. Siirrot hoitopaikasta toiseen ovat yleisiä viimeisten vuosien ja kuukausien aikana. Se ei usein ole tarkoituksenmukaista.

Kuntaliitto totesi tutkimuksessaan, että viimeisenä elinvuonna yksittäisten iäkkäiden sote-kustannukset ovat keskimäärin hyvin korkeat2. Viimeisten vuosien hoidon resurssit kohdentuvat epätasa-arvoisesti3 ja osin epätarkoituksenmukaisesti. Hoito tulisi toteuttaa niin, että palveluntuottaja liikkuu, ei sairas iäkäs. Hyvin järjestetty palliatiivinen hoito rajaisi pois iäkkäitä rasittavia ja elämän laatua heikentäviä hoitoja.    

Johtaminen korostuu

Tietoon perustuvan johtamisen merkitys osuus kaikilla palveluntuotannon portailla korostuu. Arvopohjainen johtaminen houkuttelee työtekijöitä, joilla on sama näkemys4. Monia tavoitteita sisältävissä tehtävissä kuten vanhuspalveluissa ns. low-powered kannustimet (esim. etiikka, normit) ovat usein tehokkaampia kuin taloudelliset eli ns. high-powered kannustimet.

Sopimusten tekeminen ja niiden vaikutusten valvominen edellyttävät mm. hyvää hankintaosaamista.  Aalto-yliopistossa tutkittiin5 vanhusten asumispalvelukilpailutuksien toteutusta. Puutteita todettiin ennen kaikkea hankinnan valmistelussa ja toimeenpanon seurannassa.

Stafforhire-sairaalaskandaalin jälkeen Britanniassa sairaalat arvioitiin6 muun muassa sen perusteella, mikä oli johdon osaaminen, miten asiakkaan tarpeisiin vastattiin ja miten hoito- ja hoivatyö oli toteutettu. Osa huonosti toimivista yksiköistä ei ollut tunnistanut puutteellisia toimintatapojaan, ja tarvittiin ulkoista arviointia tuomaan toimintakulttuurin ongelmat näkyviksi. Yhteyden katkeaminen eri toimijoiden välillä oli tyypillistä niille yksiköille, joissa johtaminen oli puutteellista.

Valvonnassa havaittujen puutteiden perusteella voimavaroja tulee ohjata sinne, missä ongelmien riski on suurin, OECD (2014)7. Hyvä valvonta reagoi nopeasti ja antaa tiukimmat sanktiot jatkuvista laatuongelmista.

Lopuksi:

Mahdollisuudet vanhusväestön sairastavuusriskien ja pitkäaikaishoidon menojen kasvun alentamiseksi ovat suuret. Nuo menot ovat kuitenkin nyt kasvamassa reaalisesti noin 6 mrd. eurolla vuoteen 2040 mennessä. Tämän rahoitus edellyttäisi kaavamaisesti laskien työllisyysasteen noin 6 prosenttiyksikön nousua.

Lähteet:

  1. Tiia Ngandu, Jenni Lehtisalo, Alina Solomon, Esko Levälahti, Satu Ahtiluoto, Riitta Antikainen, Lars Bäckman, Tuomo Hänninen, Antti Jula, Tiina Laatikainen, Jaana Lindström, Francesca Mangialasche, Teemu Paajanen, Satu Pajala, Markku Peltonen, Rainer Rauramaa, Anna Stigsdotter-Neely, Timo Strandberg, Jaakko Tuomilehto, Hilkka Soininen, Miia Kivipelto: A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet: Published Online March 12, 2015

  2. Halminen Olli, Koivuranta Päivi & Mikkola Teija, Kuntaliitto 2019 Kuolemaa edeltävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö ja kustannukset

  3. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA  2019:14.

  4. Timothy Besley and Maitreesh Ghatak: Competition and Incentives with Motivated Agents.London School of Economics, August 10, 2004.

  5. Esa Väänänen: “Utilization of private purchasing best practices in procurement of services in Finnish municipalities. The case of housing services for the elderly” Aalto University publication series, 46/2017.

  6. Care Quality Comission: Driving improvement: Case studies from seven mental health NHS trusts

  7. OECD Best Practice Principles for Regulatory Policy: Regulatory Enforcement and Inspections, 2014.

Pitkäaikaishoidon menot 2017–2040

Budjettineuvos Riitta Aejmelaeus

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki

@Martti Hetemäki

Lue myös kolumni Vanhustenhoidon ongelmat, osa 1

Hallintopolitiikka Kunta-asiat Talouspolitiikka