Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Maija Miettinen: Palliatiivinen hoito kuntoon Suomessa – riittävätkö suositukset?

Sosiaali- ja terveysministeriö 6.5.2020 15.11
Kolumni

Miten voidaan vahvistaa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa niin, että elämän loppuvaihe on mahdollisimman hyvä? Tätä asiaa olemme työstäneet työryhmässä nyt useamman kuukauden ajan.

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan aktiivista oireenmukaista hoitoa ja kärsimysten lievittämistä elämänlaadun parantamiseksi siinä vaiheessa, kun sairauden eteneminen on väistämätöntä. Palliatiivisen hoidon viimeistä vaihetta kutsutaan saattohoidoksi. Se on hoitoa, apua ja tukea elämän viimeisten viikkojen aikana.

Kun eduskunta hylkäsi vuonna 2018 eutanasian laillistamista ajavan kansalaisaloitteen, se edellytti hallitusta asettamaan laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän. Työryhmän tehtäväksi tuli selvittää elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tehdä näistä ehdotuksia.

Asiantuntijatyöryhmän työskentelyssä on edetty nyt yli puoliväliin, ja on aika tarkastella työn etenemistä.

Palliatiivisen hoidon osaamista tarvitaan lisää – alueellisia eroja on tasoitettava

Työryhmässä on vallinnut yksimielisyys siitä, että ennen kuin eutanasian sääntelytarpeista keskustellaan, palliatiivisen hoidon nykytilanne tulee kartoittaa ja puutteet korjata.

Viime vuonna julkaistun kartoitustyön tulokset ovat selviä; palliatiivisen hoidon osaamista tarvitaan lisää, ja laadukkaan palliatiivisen hoidon saatavuudessa on selviä alueellisia eroja.

Kartoitustyön perusteella julkaistiin palliatiivista hoitoa koskeva asiantuntijasuositus. Sen mukaan oireita lievittävää hoitoa ja saattohoitoa on oltava saatavilla hoivayksiköistä erikoissairaanhoitoon. Suosituksessa korostetaan, että oireita lievittävän hoidon toteuttaminen kuuluu jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen perustaitoihin.

Riittävätkö suositukset puutteiden korjaamiseksi vai tarvitaanko myös lainsäädäntöön muutoksia?

Asiantuntijatyöryhmä perusti viime vuoden lopulla niin kutsutun säädöstyöryhmän, joka on tukeutunut työssään selvitykseen eräiden ulkomaiden palliatiivista hoitoa koskevasta sääntelystä ja suosituksista. Säädöstyöryhmä katsoo, että laadukkaan palliatiivisen hoidon turvaaminen kaikille sitä tarvitseville vaatii muutoksia myös lainsäädäntöön, ja on nyt tehnyt alustavan ehdotuksen tarvittavista muutoksista.

Säädöstyöryhmä järjesti helmikuun lopussa työnsä tueksi kuulemistilaisuuden, jossa sidosryhmillä oli mahdollisuus esittää kantansa alustavasta ehdotuksesta. Kannanotoissa toistui näkemys siitä, että pelkät suositukset eivät tule riittämään palliatiivisen hoidon puutteiden korjaamiseksi, vaan myös lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia.

Säädöstyöryhmän pykäläehdotukset valmistuvat alustavan aikatauluarvion mukaan alkusyksyllä 2020. Sen jälkeen asiantuntijatyöryhmä käsittelee pykäläehdotukset ja päättää jatkotyöstä.

Laadukas ja oikea-aikainen hoito vähentää turhia päivystyskäyntejä

Suositusten ja mahdollisten säädösmuutosten toteuttaminen vaatii osaamista, prosessien kehittämistä ja taloudellista panostamista.

Seuraavaksi asiantuntijatyöryhmä laatii arvion niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat tarvittavien muutosten toteuttamisesta. Välittömien kustannusten lisäksi ensiarvoisen tärkeää on huomioida vaihtoehtoiskustannukset – laadukkaasti ja oikea-aikaisesti toteutettu palliatiivinen hoito voi tuottaa säästöjä vähentämällä esimerkiksi päivystys- ja poliklinikkakäyntejä, joista ei ole potilaalle hyötyä.

Aiempaa parempi mahdollisuus saada hoitoa ja hoivaa kotiin ja palvelutaloihin tukee myös yksilöllisyyden ja ihmisarvon säilymistä elämän loppuun saakka.

Maija Miettinen
Asiantuntijasihteeri, elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä