Työkyvystä ja aktiivimallista

Sosiaali- ja terveysministeriö 15.3.2018 9.34
Kolumni

Aktiivimallin voimaan tulon jälkeen on keskusteltu paljon osatyökykyisistä työttömyysturvan saajista.

Lähtökohtana on ollut, että aktiivimalli koskee kaikkia työttömyysturvan saajia. Muutamia poikkeuksia on. Se ei koske niitä, jotka saavat vielä sairauspäivärahaa ja ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä. Se ei myöskään koske niitä, joille maksetaan työttömyysturvan rinnalla jotain muuta etuutta työkyvyttömyyden tai vamman vuoksi. Tällaisia tukia olisivat esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläke ja vammaistuki.

Keskustelussa on noussut esille se, ettei työttömyysturva kohtele loogisesti ihmisiä, joilla on työkyvyn rajoitteita. On kysytty, mitä tapahtuu, jos ihmisellä on työkyvyttömyydestä lääkärintodistus, mutta hän ei saa mitään tukea työkyvyttömyyden tai vamman perusteella. Näin on tilanne silloin, kun ihminen on saanut sairausvakuutuskorvausta enimmäismäärän, eikä voi sitä enää saada, mutta työkyvyttömyys jatkuu, eikä hänelle kuitenkaan ole vielä myönnetty työkyvyttömyyseläkettä.

Silloin työttömyysturva astuu nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme mukaisesti kuvaan. Työttömyysturva on määritelty lainsäädännössä siksi turvaksi, josta toimeentuloa ensimmäisenä paikataan. Ja kun olet työttömyysturvalla, myös aktiivinmalli pätee.

Työttömyysturvalla on tarkoitus korvata työttömyydestä johtuvaa tulojen puutetta.

Tuossa edellä kuvatussa tapauksessa se kuitenkin korvaa sitä, että ihminen ei saa toimeentuloaan työkyvyttömyyden takia. Tämä hämmentää ihmisiä. He kokevat olevansa työkyvyttömiä, eivätkä suinkaan työttömiä eikä heidän siksi kuuluisi edes olla työttömyysturvajärjestelmän piirissä. Heidän toimeentulonsa pitäisi turvata muulla tavoin.

Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, miksi sosiaaliturvajärjestelmämme tarvitsee uudistamista: ihmisten elämässä ja työntekemisen muodoissa on paljon sellaisia tilanteita, joita nykyinen sosiaaliturvamme ei tunnista.

Tähän pitää hakea ratkaisuja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Juuri julkaistussa OECD:n maa-arviointiraportissa on pohdintaa asiasta ja konkreettisia ehdotuksiakin on valmisteltu pääministerin asettamassa eriarvotyöryhmässä. Valmistelua jatketaan asumisperusteisen sosiaaliturvan hankkeessa sekä laajapohjaisessa TOIMI 2030 –hankkeessa.  Seuraavan hallituksen tehtävänä on antaa tästä tarkempia suuntaviivoja.

Perimmäisenä tavoitteena on, että henkilö saa etuutensa oikeasta etuusjärjestelmästä eli tässä tapauksessa työttömyysetuutta maksettaisiin vain, kun sen saaja on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.

Sairauspäivärahakauden aikana taas pitää tehdä kaikki mahdollinen, jotta työkyvyttömyys ei jatku. Se on ihmisen itsensä ja koko yhteiskunnan etu. Jos tässä onnistutaan ja ihminen palaa töihin, kaikki voittavat. 

Päivi Sillanaukee
kansliapäällikkö

Lisää aktiivimallista