Kaupallisen kalastuksen kuhan alamitta nousee vuoden 2019 alusta

Kuhan alamitta nousee ensi vuoden alusta Saaristomeren ja Pohjanlahden ryhmään I kuuluvien päätoimisten kaupallisten kalastajien osalta 37 senttimetristä 40 senttimetriin. Suomenlahden ja sisävesien ryhmän I kaupallisten kalastajien osalta alamitta nousee samana ajankohtana 40:stä 42 senttimetriin. Muutokset perustuvat vuoden 2016 alussa voimaan tulleen valtioneuvoston kalastusasetuksen siirtymäsäännöksiin. Vapaa-ajankalastuksessa alamitta on jatkossakin 42 senttimetriä.

Kalastusasetuksen (1360/2015) perustelumuistiossa todetaan, että alamittasääntelyn vaikutuksia kuhakantaan ja kuhan kalastukseen seurataan kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Muutoksille ei Luonnonvarakeskuksen viime keväänä antaman lausunnon ja siitä sidosryhmien kanssa käydyn keskustelun perusteella nähdä maa- ja metsätalousministeriössä tarvetta, ja kalastusasetuksessa aikanaan säädetty järjestely jää voimaan. 

Saaristomeren kuhakanta pienentynyt

Saaristomereltä saadaan noin kaksi kolmasosaa merialueilla tapahtuvan kaupallisen kalastuksen kuhasaaliista. Luonnonvarakeskuksen lausunnossa todetaan, että erityisesti pohjoisen Saaristomeren kuhakantaan kohdistuu korkea kalastuskuolevuus ja että nopeakasvuisimmat kuhat pyydetään alueelta tehokkaasti pois. Saaristomeren kuhakannan arvioidaan kaiken kaikkiaan pienentyneen, samoin kuin alueelta saatavien kuhasaaliiden. Suomenlahdella kuhakannan tila on lausunnon mukaan hieman parempi, ja monessa järvessäkin kuhakanta on hyvässä tilassa.

Kuhan alamitan noston tavoitteena on kasvattaa erityisesti Saaristomeren kuhan saaliskokoa, hyödyntää kuhien kasvupotentiaalia ja estää kuhien keskikoon pienentyminen. Tavoitteena on näin varmistaa kuhakantojen suotuisa kehitys, mikä on keskeinen edellytys sekä kaupallisen että vapaa-ajankalastuksen edellytysten paranemiselle. 

Luonnonvarakeskus seuraa maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä jatkossakin kuhakantojen kehitystä ja sääntelyn vaikutuksia kaupalliseen ja vapaa-ajan kalastukseen. Seurannan avulla pyritään varmistamaan se, että merialueen kuhakantojen tila todellakin paranee ja että kalastus pysyy kestävällä tasolla. 

Luonnonvarakeskukselta tullaan lisäksi pyytämään arvio kuhalle asetettavan ylämitan, alueellisen ja ajallisen kuturauhoituksen sekä eri pyydysten käytön rajoittamisen tarpeesta ja vaikutuksista alueellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua varten.

Alamittaa pienemmän kalan pyytäminen on kiellettyä

Alinta pyyntimittaa pienemmän kalan pyytäminen on kalastuslain mukaan kiellettyä, ja pyyntimittojen noudattaminen vaikuttaa eri pyydysten käyttöön ja erityisesti verkkokalastukseen. Kalastajien tuleekin jatkossa ottaa kuhan suurentuvat alamitat huomioon käyttämiensä verkkojen solmuväleissä niin, että alamittaisten kuhien saaminen saaliiksi voidaan välttää. Kalatalousalueilla tulee lisäksi tehdä esitys kalastukseen käytettävien verkkojen solmuvälisääntelyn tarpeesta osana käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua. 

Alamitan nostaminen voi Luonnonvarakeskuksen lausunnon mukaan aiheuttaa saalismenetyksiä merialueen 1 ryhmän kaupallisille kalastajille. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii huolehtimaan siitä, että kuhan kaupallinen kalastus voisi jatkua kannattavana myös alamittojen noustessa ja että alamitan noususta ja kuhasaaliin väliaikaisesta pienentymisestä aiheutuvia merkittäviä menetyksiä voitaisiin kompensoida erityisellä määräaikaisella tukijärjestelmällä. 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. 029 516 2458, [email protected]