FI SV EN

Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten käsittelyyn esitetään muutoksia

Sisäministeriö 5.12.2018 11.47
Tiedote 142/2018
Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten käsittelyyn esitetään muutoksia

Kansainvälistä suojelua koskevien uusintahakemusten käsittelyä halutaan muuttaa. Hallituksen esitysluonnos annettiin eduskunnalle 5. joulukuuta. Muutokset perustuvat EU:n turvapaikkamenettelydirektiiviin, jonka kaikkia säännöksiä Suomi ei ole aiemmin sisällyttänyt ulkomaalaislakiin.

– Oikeusvaltion kuuluu taata turvapaikkahakemusten oikeudenmukainen käsittely. Siihen kuuluu myös valitusoikeus tuomioistuimiin ja mahdollisuus uuteen hakemukseen, jos siihen on pätevä syy. Turvapaikkajärjestelmä ei kuitenkaan toimi, jos lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanut ei poistu maasta. Nyt tehtävillä muutoksilla pyritään estämään uusintahakemusten väärinkäyttö viivytystarkoituksessa, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo.

Uusintahakemuksella tarkoitetaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka ulkomaalainen tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aiemmin tekemäänsä hakemukseen.

Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksien käsittelyä on tarkoitus tehostaa tarkentamalla uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Lakimuutos ei kuitenkaan estä uusintahakemusten tekemistä.

Hakijan olisi jatkossa pystyttävä esittämään perustellut syyt sille, miksi hän ei ole esittänyt uusintahakemuksen yhteydessä ilmoittamiaan perusteita aikaisemmin. Tällaisia syitä voivat olla hakijan kotimaassa tapahtuneet muutokset tai hakijan henkilökohtaisessa tilanteessa Suomessa tapahtuneet muutokset. Hakijalla voi olla myös esimerkiksi haavoittuvaan asemaan, häpeään tai pelkoon liittyviä perusteltuja syitä. Nämä perusteet huomioidaan, kun Maahanmuuttovirasto selvittää tutkitaanko uusintahakemus.

Ensimmäisen uusintahakemuksen kohdalla tosiasiallinen kynnys hakemuksen ottamiseksi käsittelyyn on käytännössä alempi kuin seuraavissa uusintahakemuksissa, koska hakijalla voi hyvin olla edellä mainittuihin tilanteisiin liittyviä syitä esittää jokin tietty peruste hakemukselleen vasta uusintahakemuksessa.

Viivyttämistarkoituksessa tehdyt uusintahakemukset eivät estäisi palautusta

Myös ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen nojalla annettu käännyttämispäätös voitaisiin laittaa täytäntöön uusintahakemuksesta huolimatta, jos uusintahakemus ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ja se on tehty vain palautuksen estämiseksi tai viivyttämiseksi. Käytännössä tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa maasta poistamisen valmistelut on jo tehty ja uusi hakemus jätetään esimerkiksi vasta lentokentällä. Uusintahakemus on siis tehtävä heti, kun perusteet sille ovat olemassa eikä esimerkiksi vasta siinä vaiheessa, kun henkilöä ollaan palauttamassa.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan uusintahakemusten määrä on vuosien 2017 ja 2018 aikana kasvanut voimakkaasti. Useat hakijat ovat jättäneet jo monia uusintahakemuksia. Uusintahakemuksia on noin puolet kaikista Suomessa jätetyistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista.

Tarkennuksia matkustusasiakirjojen haltuunottoon ja työnteko-oikeuteen

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön matkustusasiakirjan haltuunotosta ja täsmennettäisiin kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön työnteko-oikeuden alkamista ja päättymistä. Turvapaikanhakija voi aloittaa työnteon 3 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, jos hänellä on passi, tai 6 kuukauden päästä, jos passia ei ole. Sama aikaraja koskee myös uusintahakemuksia. Työnteko-oikeus päättyy, kun Maahanmuuttoviraston päätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi.

Perheenyhdistämiseen muutoksia turvapaikkaprosessin aikana täysi-ikäistyneiden osalta

Hankkeen yhteydessä tehtäisiin myös EU:n tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät ulkomaalaislain muutokset, jonka mukaan pakolaisen iän arvioimisen lähtökohtana on pidettävä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämispäivämäärää, kun kyseessä on perheenyhdistäminen.

Tämä tarkoittaa, että Suomeen alaikäisenä saapunutta mutta turvapaikkaprosessin aikana 18 vuotta täyttänyttä käsitellään perheenyhdistämishakemuksessa alaikäisenä. Muutos koskisi sekä turvapaikan että toissijaista suojelua saaneita. Perheenyhdistämistä on haettava kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun hakija on saanut kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksi.

Saatavuusharkinta poistuisi työntekijän jatkoluvista

Työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovellettaisi henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vuoden työntekijän oleskeluluvalla. Työntekijä voisi myös vaihtaa alaa ilman saatavuusharkinnan soveltamista, jos hän täyttää muutoin alan pätevyysvaatimukset. Muutos perustuu hallituksen budjettiriihessä tekemään linjaukseen.

- On kohtuutonta, että Suomessa jo laillisesti työskentelevä törmää saatavuusharkintaan ja voi joutua poistumaan maasta, kun hän vaihtaa alaa tai tehtävää. Tämä ei ole osaajien ja tekijöiden houkuttelua. Uskon, että jatkolupien keventäminen kannustaa työstä kiinnostuneita hakeutumaan Suomeen. Samalla ulkomaisen työvoiman työehtojen valvontaa tehostetaan, toteaa ministeri Mykkänen.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian lakimuutosten hyväksymisen jälkeen.

Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin ja vastauksiin

Lisätietoja

johtava asiantuntija Kukka Krüger, p. 0295 488 270, kukka.kruger@intermin.fi
johtava asiantuntija Jarmo Tiukkanen, p. 0295 488 606, jarmo.tiukkanen@intermin.fi (työntekijän oleskeulupaa koskevat kysymykset)
erityisavustaja Titta Andersson-Bohren, p. 050 513 1539, titta.andersson-bohren@intermin.fi (ministeri Mykkäsen haastattelupyynnöt)