Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

EU:ssa päästy sopuun työelämän tasapainodirektiivistä

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 6.2.2019 12.25
Tiedote
Opettaja ja lapsia.
Kuva: Riitta Supperi

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi Coreperin käsittelyssä ehdotuksen lopulliseksi sopuratkaisuksi työelämän tasapainodirektiivistä.

EU edistää isien perhevapaiden käyttöä - vanhempainvapaaseen kahden kuukauden kiintiö

Direktiivissä säädellään isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta ja joustavista työjärjestelyistä.

Isyysvapaa

Isille, tai jos kansallisessa lainsäädännössä on tunnustettu toinen vanhempi, tulee oikeus vähintään 10 päivän isyysvapaaseen. Oikeudelle ei saa asettaa työssäoloaikaehtoa. Korvaus on sairauspäivärahan mukaisella tasolla. Korvaukselle saa asettaa kuuden kuukauden työssäoloaikaehdon.

Vanhempainvapaa

Kullakin vanhemmalla on oikeus neljän kuukauden mittaiseen vanhempainvapaaseen, joka voi ulottua siihen asti, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Jäsenvaltiot saavat päättää lapsen iästä.

Kaksi kuukautta vanhempainvapaasta on ei-siirrettävää. Vapaata voi pyytää joustavin järjestelyin, ja joustavista järjestelyistä jäsenvaltiot voivat päättää itse. Jos työnantaja kieltäytyy joustavista järjestelyistä, on tämä perusteltava kirjallisesti. Korvauksesta jäsenvaltiot saavat päättää. Korvaus on uutta EU:n tasolla. Maksu tai korvaus tulee asettaa siten, että se helpottaa kummankin vanhemman vanhempainvapaan käyttöä.

Omaishoitovapaa

Direktiivi sisältää oikeuden viiden päivän mittaiseen, vuosittaiseen omaishoitovapaaseen joustavalla tavalla. Jäsenvaltiot saavat päättää tarkemmin soveltamisalasta ja ehdoista. Omaishoitovapaaseen ei liity korvausta.

Joustavat työaikajärjestelyt

Tämä tarkoittaa oikeutta pyytää työpaikalla työ- ja perhe-elämän yhdistämistä helpottavia järjestelyjä työajoissa. Oikeus koskee omaishoitajia ja vanhempia, joilla on alle 8-vuotiaita lapsia. Jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa pyyntöjen määrää. Oikeudelle voidaan asettaa kuuden kuukauden työssäoloaikaehto.

Oikeussuoja, syrjimättömyys ja irtisanominen

Oikeussuoja kattaa vapaan tai työstä poissaolon isyysvapaan, vanhempainvapaan, omaishoitovapaan ja poissaolon työstä pakottavan syyn vuoksi. Näillä perusteilla kielletään myös epäsuotuisampi kohtelu.

Työntekijät, jotka katsovat joutuneensa irtisanotuiksi isyysvapaan, vanhempainvapaan ja omaishoitovapaan hakemisen tai pitämisen tai joustavia työjärjestelyjä koskevan oikeuden käyttämisen vuoksi, voivat pyytää työnantajaa toimittamaan irtisanomisesta asianmukaisesti perustellut syyt. Kun on kyse isyysvapaasta, vanhempainvapaasta ja omaishoitovapaasta työnantajan on esitettävä perustelut kirjallisina.

Isyysvapaata, vanhempainvapaata ja omaishoitovapaata koskevat jaettua todistustaakkaa koskevat säännökset.

Täytäntöönpanoaika

Täytäntöönpanoaika on kolme vuotta direktiivin voimaantulosta.

Joustolauseke

Työelämän tasapainodirektiivin ja raskaussuojeludirektiivin mukaisiksi vapaiksi voidaan katsoa kansallisen tason äitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa ja omaishoitovapaa sekä korvaus, jotka menevät direktiivin edellytysten yli pidemmälle ja mikäli tämän tai raskaussuojeludirektiivin mukaiset vähimmäisehdot täyttyvät.

Direktiivin vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön ovat vähäisiä

Direktiivin mukainen isyysvapaa vastaa jo Suomen kansallista lainsäädäntöä.

Kahden kuukauden kiintiöity vanhempainvapaa ei vastaa kansallista lainsäädäntöä. Muutokset olisivat vähäisiä, sillä 54 päivän kansallinen isyysvapaa katsotaan direktiivin tarkoittamaksi vanhempainvapaaksi niiltä osin, kun se on pidempi kuin direktiivin mukainen 10 päivän isyysvapaa. Ehdotus edellyttää sairausvakuutuslain muutoksia, käytännössä muutamaa lisäpäivää, jotta kahden kuukauden kiintiö täyttyy.  

Ehdotettu uusi oikeus viiden päivän omaishoitovapaaseen edellyttäisi työsopimuslain muutoksia. Työsopimuslain mukainen poissaolo läheisen hoitamiseksi sekä tilapäinen hoitovapaa eivät täysin vastaa uutta omaishoitovapaata.

Direktiivin täytäntöönpanoaika on kolme vuotta sen voimaantulosta.

Direktiivin lopullinen hyväksyminen edellyttää vielä Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston hyväksymistä

Lisätietoja:
Seija Jalkanen, vanhempi hallitussihteeri, TEM. p. 029 504 8952

 
Sivun alkuun