Finnfundille 210 miljoonan laina – tukee suoraan Suomen kehityspoliittisia painopisteitä
Suomen valtio myöntää Finnfundille 210 miljoonan euron lainan. Finnfund on Suomen kansallinen kehitysrahoittaja, jonka tehtävä on edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla niissä kannattavia ja vastuullisesti toimivia yrityksiä.
Lainasta puolet on korvamerkitty kohteisiin, jotka vahvistavat kehitysmaiden naisten taloudellista itsenäisyyttä tai tuottavat tytöille ja naisille tärkeitä palveluja. Toinen puoli sijoituksista kohdistuu ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen.
”YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin ja tasa-arvon edistämiseen sekä työpaikkojen luomiseen, joiden työehdot ovat reilut. Suomi aikoo olla kokoaan suurempi vaikuttaja myös tässä työssä. Itselleni on tärkeää, että painotamme myös investoinneissa naisten asemaa ja ilmastotoimia”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Finnfundin rahoitus on kasvanut vahvasti viime vuosina. Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö Max von Bonsdorff, miksi Finnfundin rahoitusta on haluttu kasvattaa?
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että niiden toteuttamiseen kanavoidaan tulevina vuosina merkittävästi enemmän yksityisen sektorin pääomaa ja osaamista. Finnfundin kaltaisia kansallisia ja kansainvälisiä kehitysrahoittajia tarvitaan rahoittamaan kehitysmaiden yksityistä sektoria, jotta se voi kasvaa ja kehittyä, luoden esimerkiksi uusia ja parempia työpaikkoja. Monien kehitysmaiden rahoitusmarkkinat ovat heikot ja ne eivät yksin pysty rahoittamaan yritysten kasvutarpeita. Tarvitaan julkisesti tuettuja ”kärsivällisiä” kehitysrahoittajia, jotka voivat vahvistaa yksityisen sektorin rahoitusta köyhissä maissa. Finnfundin kaltainen kehitysrahoittaja luo myös uusia mahdollisuuksia yksityisen sektorin sijoituksille.
Valtio on tosiaan viime vuosina vahvistanut Finnfundin toimintaan merkittävästi, muun muassa myöntämällä 130 miljoonan lainan vuonna 2016. Finnfundin toiminta on kasvanut, mutta se on Euroopan mittakaavassa vielä suhteellisen pieni kehitysrahoittaja.
Mitä rahoituksella on saavutettu?
Finnfundin toiminta luo työpaikkoja sekä tukee ilmastonmuutoksen hillintää kehitysmaissa, esimerkiksi mittavilla metsäsijoituksilla Afrikassa. Yksi Finnfundin keskeisistä tavoitteista on, että 75% sen sijoituksista täytyy kohdistua köyhiin maihin. Tämän tavoitteen Finnfund on saavuttanut joka vuosi 2016 – 2018. Esimerkiksi vuonna 2018 tämä luku oli 89%. Yli puolet sijoituksista suuntautui Afrikkaan vuonna 2018 (67%). Finnfundin toiminta arviointiin riippumattomasti vuonna 2018. Tulokset olivat hyviä.
Yksi konkreettinen esimerkki on Finnfundin sijoitus EthioChicken nimiseen yritykseen Etiopiassa. Yrityksen tavoitteena on parantaa etiopialaisten ruokaturvaa sekä vähentää vajaaravitsemusta ja köyhyyttä. Yritys kasvattaa kanoja, joiden munien ja lihan avulla erityisesti maaseudulla asuvat perheet voivat monipuolistaa ruokavaliotaan ja hankkia toimeentuloa. Yritys työllistää suoraan yli 700 ihmistä, joista 40 prosenttia on naisia. Lisäksi se työskentelee noin 1 800 kasvattajan kanssa, jotka työllistävät tuhansia ihmisiä. Kun mukaan lasketaan kanojen lopulliset ostajat, yrityksen voidaan arvioida vaikuttaneen myönteisesti esimerkiksi vuonna 2016 jopa 1,3 miljoonaan kotitalouteen eli arviolta jopa yli kuuden miljoonan etiopialaisen elämään.
Finnfundin toiminnan lähtökohtana on rahoittaa kehitysvaikutuksiltaan merkittäviä hankkeita. Samalla se on kuitenkin tarjonnut väylän suomalasille yrityksille osallistua hankkeisiin. Esimerkiksi hiljattain julkaistu Finnfundin koulutussektorin investointi Afrikkaan on hyödyntänyt suomalaisen Claned Oy:n etäoppimisteknologiaa.
Mihin tuloksiin olet erityisen tyytyväinen? Missä näet eniten kehitettävää?
Finnfund on kehittänyt toimintaansa monella eri osa-alueella merkittävästi viime vuosien aikana. Nämä panostukset alkavat näkyä myös hyvin konkreettisina tuloksina köyhissä kehitysmaissa. Esimerkiksi vuosina 2016-2017 Finnfundin rahoittamat yritykset työllistivät 80 852 ihmistä ja Finnfund tarjosi maatalouden kehittämiseen 845 400 lainaa, joista 78 % naisille. Lisäksi Finnfundin rahoittamat yritykset maksoivat veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä 757 miljoonaa euroa.
Yhtiön haasteeksi on identifioitu sijoitusten jälkiarvioinnit. Tämä nousi esiin myös Finnfundia käsittelevässä evaluaatiossa. Finnfund on viime vuosina panostanut vahvasti sijoitusten ennakoivaan vaikutusten arviointiin, mutta jälkiarviointeja tulee kehittää. Finnfund on panostamassa tähän osa-alueeseen ja se on laatinut sosio-ekonomisia arvioita joistain hankkeista.
Miten ylipäänsä arvioisit Finnfundin tähänastiselle rahoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista?
Ulkoministeriö seuraa tarkasti Finnfundin toimintaa ja se asettaa yhtiölle vuosittain omistusohjausmuistiossa sekä kehityspoliittiset että hallinnon tavoitteet. Niissä painotetaan sijoituksia köyhimpien kehitysmaihin, ilmastohankkeisiin kohdistuvia sijoituksia, pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamista ja työpaikkojen luomista, huomioiden erikseen naisten työllistämisen. Finnfund on viime vuosina saavuttanut kaikki sille asetetut kehityspoliittiset tavoitteet, mikä on ollut erityisen ilahduttavaa. Samalla Finnfund on viime vuosina vahvistanut merkittävästi Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden mukaista politiikkaohjaustaan, tehden uuden vero-, tasa-arvo- ja ihmisoikeuslinjauksen. Parhaillaan se on laatimassa vastuullisuuspolitiikkaa.
Tavoite, johon Finnfund ei ole kuitenkaan viime vuosina ihan päässyt on oman pääoman tuotto. Yhtiön toiminta on viime vuosina ollut voitollista, mutta se ei ole päässyt aivan kahden prosentin tuottotavoitteeseen. Yhtiö on kuitenkin vakavarainen ja sen toiminta on kestävällä pohjalla. Tämä on kuitenkin yksi tavoite, johon kiinnitetään huomiota omistaja-ohjauksessa.
Entä mitä lisäarvoa Finnfundin uusi laina tuo?
Uusi laina on erittäin merkittävä Finnfundille, jotta se voi jatkaa sille asetettujen strategisten tavoitteiden mukaista kehitystä. Ilman lainaa Finnfund joutuisi käytännössä pysäyttämään uusien hankkeiden valmistelun seuraaville vuosille sekä tarkastelemaan uudelleen toimintastrategian tavoitteita aiempaa huomattavasti alemmalle tasolle.
Miten Suomen kehityspolitiikan painopisteet näkyvät lainassa?
Lainan turvin Finnfund vastaa suoraan kahteen tärkeään hallitusohjelman kehityspoliittiseen tavoitteeseen. Lainalla rahoitetaan sijoituskohteita, jotka vahvistavat kehitysmaiden naisten taloudellista itsenäisyyttä tai tuottavat tytöille ja naisille tärkeitä palveluja. Lainalla rahoitetaan myös sijoituskohteita, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta tai tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista. Molempiin teemoihin sijoitetaan 105 miljoonaa euroa.
Kuinka sijoitusten vastuullisuus on varmistettu?
Finnfund valmistelee kaikki sijoituksensa huolellisesta noudattaen kansainvälisiä standardeja, muun muassa Maailmanpankki-ryhmään kuuluvan IFC:n (International Finance Corporation) periaatteita ja eurooppalaisten kehitysrahoittajien Principles of Responsible Financing of Sustainable Development –periaatteita. Finnfund on myös viime vuosina lisännyt arviointeihin liittyviä resurssejaan. Se on parhaillaan laatimassa uutta vastuullisuuspolitiikka, joka kuvailee yksityiskotaisesti ne periaatteet ja toimintakäytännöt, joihin yhtiö sitoutuu sijoitustoiminnassaan. Uusi vastuullisuuspolitiikka on parhaillaan avoimesti kommentoitavissa Finnfundin nettisivuilla. Lisäksi Finnfund järjestää sidosryhmätapaamisia muun muassa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.
Finnfundin avoimuus ja verovastuullisuus ovat herättäneet keskustelua viime vuosina. Onko tähän reagoitu ja miten?
Nämä teemat on nostettu esiin Finnfundin omistusohjauksessa ja yhtiö on tarttunut näihin haasteisiin erittäin positiivisella tavalla. Viime vuosien aikana Finnfund on näiltä osin mennyt huomattavasti eteenpäin ja sen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on kehittynyt huomattavasti. Nyt Finnfundin politiikkalinjaukset laaditaan avoimemmalla ja osallistavammalla tavalla. Parhaillaan valmistelussa olevan vastuullisuuspolitiikan laadinta on tästä yksi esimerkki.
Verovastuullisuus on myös alue, johon Finnfund on panostanut merkittävästi. Yksi kehityspoliittista tavoitteista, jota Finnfund seuraa on sen hankkeista maksetut verot kehitysmaissa.
Lisäksi Finnfund on omistusohjauksen mukaisesti tehnyt tammikuussa 2018 linjauksen, joka käsittelee vastuullista veropolitiikkaa. Siinä kiinnitetään huomiota myös aggressiiviseen verosuunnitteluun. Rahastosijoituksissa myös hallinnointiyhtiöiden tausta ja verovelvollisuudet selvitetään.
Finnfundin laina on osa Suomen kehityspoliittisia finanssisijoituksia. Mitä kehityspoliittiset finanssisijoitukset ovat ja mitä niillä tavoitellaan?
Kehityspoliittinen finanssisijoitus on lähtökohtaisesti ”varsinaisen kehitysyhteistyön” budjettimäärärahan rinnalla oleva toinen kehitysyhteistyömääräraha. Finanssisijoitusten suurin ero muuhun kehitysyhteistyöhön on, että sillä on oltava palauma- ja tuotto-odotus. Finanssisijoitukset eivät myöskään lisää valtion alijäämää kansantalouden tilinpidossa.
Kuten kaikessa kehitysyhteistyössä, finanssisijoituksilla tuetaan kehityspolitiikan tavoitteita ja painopisteitä. Erityisinä painopisteinä ovat ilmastorahoitus ja Afrikka. Hallitusohjelman mukaisesti finanssisijoitusmäärärahalla edistetään Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita, vahvistaen ja täydentäen Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen kokonaisuutta sekä edistetään Suomen kehityspoliittisia tavoitteita Afrikassa.
Finanssisijoitusmääräraha sopii luonteestaan johtuen erityisen hyvin rahoituskohteisiin ja ohjelmiin, joilla vahvistetaan kehitysmaiden yksityistä sektoria sekä pyritään mobilisoimaan muuta yksityistä rahoitusta. Siksi tavoitteena on myös edistää yksityisiä investointeja, jotka edistävät tasa-arvoa kehittyvissä maissa ja reilujen työpaikkojen luomista. Samalla pyritään myös edistämään suomalaisten toimijoiden osallistumista sijoituksiin.