Ministeri Soinin puhe Suomen tulevasta puheenjohtajakaudesta Euroopan neuvostossa

Ulkoministeri Timo Soini puhe Suomen Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajakauden valmistelua koskevassa keskustelutilaisuudessa 19.4.2018 Helsingissä.

Lämpimästi tervetuloa ulkoministeriön koollekutsumaan tilaisuuteen keskustelemaan Suomen tulevasta puheenjohtajakaudesta Euroopan neuvostossa!

Suomen puheenjohtajakausi Euroopan neuvostossa – tarkemmin sen korkeimmassa päättävässä elimessä eli ministerikomiteassa – alkaa 21.11.2018. Toimimme puheenjohtajana puoli vuotta, ja kautemme päättyy vuosittaiseen Euroopan neuvoston ulkoministerikokoukseen täällä Helsingissä toukokuun puolivälissä 2019. Meitä ennen puheenjohtajana on Kroatia ja meidän jälkeemme Ranska.

Suomella on aivan erityisen hieno tilaisuus edistää meille tärkeitä asioita Euroopassa ja laajemminkin, koska toimimme melkeinpä peräkkäin Euroopan neuvosto-puheenjohtajakauden jälkeen EU-puheenjohtajana.

Pienenä haasteena on toki, että järjestöt ja puheenjohtajakaudet sekoittuvat helposti keskenään julkisuudessa. Asiaa ei kovin paljon auta se, että Euroopan neuvostolla ja EU:lla on samat symbolit, kuten tähtilippu. Järjestöillä on paljon yhteistä. Kaikki EU-jäsenmaat ovat ensin päässeet Euroopan neuvoston jäseniksi ja sitoutuneet Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Järjestöillä on myös eroavaisuuksia, Euroopan neuvostossa on 47 jäsenmaata. Siihen kuuluvat myös mm. Venäjä, Ukraina, Turkki, Etelä-Kaukasian maat ja Balkanin maat. Toimintakenttä on siten laajempi - ja sanottakoon myös - haasteellisempi.

Haasteisiin kun päästiin, niin jatketaan niistä. Suomen puheenjohtajakausi Euroopan neuvostossa ajoittuu tilanteeseen, jossa Euroopan ihmisoikeus- oikeusvaltio- ja demokratiakehitys on aikaisempaa vahvemmin uhattuna ja sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö kohtaa haasteita. Samalla järjestö kamppailee ennennäkemättömien poliittisten ja taloudellisten ongelmien alla. Taloudelliset ongelmat ovat johtaneet järjestön toiminnan kipeisiin leikkauksiin ja henkilöstön irtisanomisiin.

Suomen puheenjohtajakaudella joudutaan pohtimaan Euroopan neuvoston tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä niin poliittisesti kuin aivan järjestelmän ja rakenteen kannalta. Uskokaa, se ei tule olemaan helppoa, 47 jäsenmaan joukossa mielipiteitä on monia.

Oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen luovat Euroopan neuvoston perustan. Ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten haastaminen rapauttaa kuitenkin uskoa sääntöpohjaiseen kv-järjestelmään, mikä on pitkällä tähtäimellä hyvin ongelmallista. Haasteisiin lukeutuu se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä kyseenalaistetaan ja sen tuomioita jätetään täytäntöönpanematta. Yhteistyöstä muiden ihmisoikeusvalvontamekanismien kanssa kieltäydytään.

Euroopan kriisit vaikuttavat vahvasti Euroopan neuvoston työhön. Venäjän toimeenpanema laiton Krimin liittäminen sekä konflikti Itä-Ukrainassa näkyvät jokapäiväisessä työssä järjestössä.

Euroopan neuvostossa painotetaan, että Euroopassa ei voi olla sellaisia alueita, joille ihmisoikeusseurantamekanismit eivät pääse tarkkailemaan tilannetta. Tällä hetkellä tämä ei toteudu mm. Krimillä.

Turkin vallankaappausyrityksen ja sen jälkeiset tapahtumat vaikuttavat myös vahvasti Euroopan neuvoston työhön. On hyvin tärkeää, että järjestöllä on toimiva yhteys ja vuoropuhelu Turkin kanssa, johtoa myöten, ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokysymyksissä. Euroopan neuvostolla on käytössään aivan keskeisiä oikeusvaltiotyökaluja ja mekanismeja sekä osaamista. Turkin suuntaan viestinä on, että maan tulee kunnioittaa ihmisoikeusvelvoitteitaan sekä täytäntöönnpanna Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot. Huoli sananvapaudesta, median tilanteesta ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilasta kasvaa.

Euroopan neuvoston maista mikään ei ole täydellinen. Sananvapauden ja oikeusvaltion tilan haasteita löytyy monesta maasta, myös EU-maiden joukosta. Ihmisoikeuksissa työtä on paljon tehtävänä myös meillä itsellämme Suomessa!

Euroopan neuvosto on Suomen osalta kiinnittänyt huomiota mm. naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, joka on maassamme edelleen vakava ongelma.

Euroopan neuvoston perustehtävä – ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian edistäminen – näyttäytyy erityisen tärkeänä tässä haastavassa tilanteessa Euroopassa ja laajemmin. Suomen keskeinen puheenjohtajakauden painotus onkin vahvistaa eurooppalaista ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmää. Samalla vahvistaa sääntöpohjaisen kansainvälisen yhteistyöjärjestelmän toimintaa.

Euroopan neuvosto täyttää Suomen puheenjohtajakauden aikana, 5.5.2019, 70 vuotta. Tämä tarkoittaa 70 vuotta oikeusvaltion edistämistä ja jokaisen meidän elämään vaikuttavien ihmisoikeuksien turvaamista.

Harvoin pysähdymme miettimään näitä perustavanlaatuisia asioita, jotka tämä järjestelmä on meille tuonut. Sananvapaus ja ilmaisuvapaus. Yhdistymis- ja kokoontumisvapaus. Median vapaa toiminta. Riippumattomat tuomioistuimet. Kidutuksen kielto. Kuolemanrangaistuksen kielto. Syrjimättömyys ja tasa-arvo. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.

Otamme usein keskeiset ihmisoikeudet itsestäänselvyyksinä. Mutta tällä hetkellä juuri nämä oikeudet ovat Euroopassa vastatuulessa. Esimerkiksi EN:n pääsihteerin vuosiraportissa nostetaan esille sananvapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoitukset, laajamittainen syrjintä ja uhrien vaikeudet saada oikeussuojaa, vihapuhe, vain muutaman huolenaiheen mainitakseni. Sen vuoksi Suomen puheenjohtajakaudella korostetaan vahvasti Euroopan neuvoston ydintyötä ja sen tärkeyttä.

Pidämme Euroopan neuvostoa korkeassa arvossa myös sen vuoksi, että järjestö on rohkeasti ja etupainotteisesti analysoimassa uuden teknologian, erityisesti tekoälyn, suhdetta ihmisoikeuksiin.

Miten esimerkiksi nuo yllä mainitut oikeudet suhteutuvat tekoälyyn? Riittävätkö nykyiset normistot vai tuleeko normistoa kehittää? Suomella on suuri intressi tukea järjestön työtä tällä saralla.

Suomi on aina ollut vahva tasa-arvon ja naisten oikeuksien tukija Euroopan neuvostossa. Meillä on itsellämme tehtävää naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisessa, kuten edellä mainitsin. Meillä on kuitenkin myös ansioita tasa-arvon saralla, mm naisten äänioikeuden, poliittisen osallistumisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta. Puheenjohtajakaudella aikeenamme on tuoda esille tasa-arvokysymyksiä ja keskustelua siitä, miten olemassa oleviin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden haasteisiin EN:n alueella voidaan vastata.

Yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeinen piirre on vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, laadukas koulutus ja ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus sekä hallinnon avoimuus. Aiomme puheenjohtajakaudella ammentaa näistä vahvuuksista myös väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyssä ja muihin nykypäivän haasteisiin vastaamisessa.

Keskusteluni kouluissa nuorten kanssa radikalisoitumisen ehkäisystä ovat osoittaneet, kuinka hieno nuoriso Suomessa on ja miten valmiita ja osaavia nuoret ovat keskustelemaan vaikeista ja monimutkaisistakin aiheista. Koska väkivaltaiseen radikalismiin taipuvaiset organisaatiot usein yrittävät vaikuttaa erityisesti nuorten ajatusmaailmaan, nuoret ovat myös keskeisiä radikalisoitumisen ehkäisyssä. Tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu, osallisuus ja kokemus oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta ovat tässä työssä avainasemassa.
Heitän nyt tämän alustukseni teemat, jotka ovat myös alustavat puheenjohtajakauden teemamme, keskusteluun ja näkemystenvaihtoon. Nyt on aika vaikuttaa! Kertokaa rohkeasti näkemyksiänne ja huomioitanne.

Kiitän jo etukäteen lämpimästi teidän panoksestanne.