Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Tavoitteet ja tuotokset

Esityksen tavoitteena on palauttaa väliaikaisesti miehistötuen piiriin vuonna 2016 merimieseläkejärjestelmän muutoksen yhteydessä tuen piiristä poistetut erät (työnantajan sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutusmaksu sekä työnantajan osuus vapaaehtoisesta vapaa-ajan tapaturmavakuutus- ja vapaa-ajan lisävakuutusmaksusta) suomalaisille varustamoille ja helpottaa niiden koronavirustilanteesta sekä Ukrainan sotilaallisesta kriisistä seurannutta rahoitusvajetta ja taloudellista epävarmuutta. Miehistötukilain perusteella varustamoille maksettavaa tukea leikattiin merimieseläkejärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Merimieseläkejärjestelmän uudistuksen yhteydessä poistetut tuet on palautettu järjestelmän piiriin jo kahdesti vuoden 2016 uudistuksen jälkeen. Väliaikaisella muutoksella ei otettaisi kantaa merimieseläkejärjestelmän uudistamisen tavoitteiden toteutumiseen miltään osin.

Lakia sovellettaisiin vain vuonna 2021 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen. Tuki maksettaisiin valtion vuoden 2022 talousarvion määrärahasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan kiireisellä aikataululla.

Asia tulee viedä eduskuntaan myös osana kuluvan vuoden täydentävää lisätalousarviota, joka annetaan eduskunnalle keskiviikkona 25.5.2022.

Varustamoiden tuen tarpeeseen saattaa vaikuttaa, mikäli merenkulkusektorille mahdollisesti valmistellaan myös muita tukia kevään aikana.

Lähtökohdat

Merenkululla on keskeinen rooli Suomen ulkomaankaupan kuljetuksissa. Vuonna 2020 merenkulun osuus Suomen tavaraviennistä oli 90% ja tuonnista 80%. Matkustaja-autolautat ovat aikataulutettuine linjaliikenteineen olennainen osa Suomen logistisessa kokonaisketjussa. Vuonna 2020 matkustaja-autolautoille kuljetettiin kappaletavaraviennistä yli 60% ja –tuonista 50%.
Covid-19 pandemia heikensi varustamoiden liiketoimintaedellytyksiä erityisesti matkustajaliikenteen osalta, mutta pandemialla on ollut vaikutusta myös rahtiliikenteen kannattavuuteen. Pandemiasta seurannut taloudellinen epävarmuus on vähentänyt laivamatkojen kysyntää merkittävästi. Varustamot ovat joutuneet reagoimaan tilanteeseen vähentämällä liikennöintiä ja sen myötä matkustaja-alusten (ro-ro, ropax) kuljettamien rekkojen kulku on vaikeutunut. Rekkojen kuljettamisesta saatava tulo ei ole yksin riittänyt siihen, että matkustaja-alusten liikennöinti olisi ollut kannattavaa. Covid-19 pandemian aiheuttama markkinahäiriö on Liikenne- ja viestintäviraston arvion mukaan jo osittain poistunut ja toiminta on alkanut palautua kannattavuuden näkökulmasta paremmalle tasolle. Venäjän Ukrainaan kohdistamat sotatoimet ja niiden seurauksena Venäjälle asetetut pakotteet ovat kuitenkin nostaneet varustamoiden toimintakustannuksia, minkä vuoksi kannattavuuden palautuminen saattaa hidastua tai jopa kääntyä laskuun. Mikäli varustamoilla ei olisi edellytyksiä jatkaa liikennöintiä, olisi tällä todennäköisesti vaikutuksia Suomen huoltovarmuudelle sekä mm. ihmisten työssäkäyntiin ja yritysten toiminnalle.