Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmä

LVM027:00/2020 Kehittäminen

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän laatimaan suunnitelman toimenpiteistä, joilla koronaviruskriisin aikaiset digitalisaatioon tukeutuvat hyvät käytännöt vakiinnutetaan osaksi jälkihoitoa ja kriisin jälkeistä aikaa. Tavoitteena on myös laaja-alaisemmin käsitellä digitalisaatiota ja kriisin esille tuomaa digitaalista korjausvelka

Hankkeen eteneminen

Hankkeen perustiedot Päättynyt

Hankenumero LVM027:00/2020

Asettaja liikenne- ja viestintäministeriö

Toimikausi/aikataulu 4.5.2020 – 30.9.2020

Asettamispäivä 4.5.2020

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän työn tavoitteena on tehdä arvio koronaviruskriisin aikaansaamista digitalisaatioon tukeutuvista uusista toimintamalleista ja laatia suunnitelma toimenpiteistä, joilla hyvät käytännöt vakiinnutetaan osaksi jälkihoitoa ja kriisin jälkeistä aikaa. Toimenpide-ehdotusten laatimiseksi työryhmä kokoaa ja analysoi tietoa lähtötilanteesta ja digiloikasta sekä arvioi millä keinoilla digiloikan aikaisia hyviä käytäntöjä voidaan edistää myös jatkossa. Digitalisaatio ylittää sektorirajat ja siten työ kattaa monipuolisesti yhteiskunnan sektoreita. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi tarvittavaa digitalisaatiokehitystä.

Tavoitteena on myös laaja-alaisemmin käsitellä digitalisaatiota ja kriisin esille tuomaa digitaalista korjausvelkaa. Digitalisaation hyödyt ja mahdollisuudet on valjastettava osaksi jälkihoitoa ja kriisistä toipumista. Työryhmän työ kattaa myös sellaisia digitalisaatiota edistäviä toimenpiteitä, jotka eivät ole suoraa seurausta koronaviruskriisistä. Tavoitteena on tukea investointien ja kriittisten resurssien priorisointia sekä yhteensovittaa toimenpide-ehdotuksia EU:n digitalisaation ja datan hyödyntämisen strategioihin.

Koronaviruskriisin jälkihoitoa ja jälleenrakennusta käsitellään Hetemäen työryhmän raporteissa. Tämän työryhmän raportti täydentää jälkihoidon tilannekuvaa, kriisinaikaisia vaikutuksia ja jälkihoidon keinovalikoimaa digitalisaatiokehityksen osalta.

Tiivistelmä

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän laatimaan suunnitelman toimenpiteistä, joilla koronaviruskriisin aikaiset digitalisaatioon tukeutuvat hyvät käytännöt vakiinnutetaan osaksi jälkihoitoa ja kriisin jälkeistä aikaa. Tavoitteena on myös laaja-alaisemmin käsitellä digitalisaatiota ja kriisin esille tuomaa digitaalista korjausvelka

Lähtökohdat

Koronavirus on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin, jonka johdosta eri sektoreilla on jouduttu ottamaan käyttöön digitaalisia toimintamalleja mahdollistamaan elinkeinotoiminnan jatkumista, työssäkäyntiä, opetusta ja koulutusta, kulttuurin tuottamista ja käyttöä, perusterveydenhoidon palveluita, sekä yleisesti korvaamaan fyysistä kanssakäymistä ja lieventämään kriisistä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä. Osa toimintamallien muutoksista on edellyttänyt sääntelyn muutoksia, jotta paperinen tai fyysinen asiointi on voitu korvata digitaalisella vaihtoehdolla.

Kriisi on muuttanut myös ajattelua ja asenteita, kun yhteiskunta, yritykset ja kansalaiset ovat ottaneet ennakkoluulottomasti käyttöön uusia asioimisen muotoja, välineitä ja palveluja.

Samalla ollaan kuitenkin havahduttu uudenlaisiin tarpeisiin suojata ja turvata yhteiskunnan toimintavarmuutta, päätöksentekokykyä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta digitaalisella aikakaudella. Digitalisaatio olisi todennäköisesti voinut myös ennalta lieventää joitain kriisin negatiivisia vaikutuksia, jos toimintavalmiutta olisi korotettu jo aiemmin.

Koronaviruskriisi onkin käytännössä pakottanut yhteiskunnan laajamittaiseen digitaaliseen kokeiluun, mikä luo ainutlaatuiset edellytykset tarkastella digitalisaation hyviä ja huonoja vaikutuksia ja potentiaalia yhteiskunnan talouden ja tuottavuuden, mutta myös sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta. On siksi tärkeää analysoida ja koota tietoa tilanteesta sekä arvioida keinoja, joilla digiloikan aikana syntyneet hyvät käytännöt voidaan tehdä pysyviksi. Digitalisaatio tukee myös yhteiskunnan systeemistä siirtymää kohti ilmastoneutraalia kiertotaloutta. Ilmastonäkökulmaa ei kuitenkaan tässä työssä käsitellä erikseen.

Lisätietoja