Valmiuslain kokonaisuudistus

OM015:00/2022 Säädösvalmistelu

Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.

Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta

valtioneuvosto.fi/hankkeet

Uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä sekä erilaisten vaikutuksiltaan vakavien uhka- ja häiriötilanteiden tunnistamisesta.

Hankkeen eteneminen

16.2.2022 Toimikausi alkaa

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero OM015:00/2022

Asianumerot VN/5137/2022

Asettaja oikeusministeriö

Tehtäväluokka Hallituksen esityksen valmistelu

Toimikausi/aikataulu 16.2.2022 –

Asettamispäivä

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Orpo

Luku 10 Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio

Alaluku 10.1 Kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan

Lainvalmistelu

Hallituksen esitys-

Hyväksytty säädös-

Yhteyshenkilö
Marietta Keravuori-Rusanen, Lainsäädäntöneuvos
puh. +358 295 150 060
[email protected]

Yhteyshenkilö
Heidi Mäntylä, Erityisasiantuntija
puh. +358 295 150 210
[email protected]

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen tavoitteena on arvioida valmiuslain ajantasaisuus, toimivuus ja kehittämistarpeet sekä valmistella uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat säädösehdotukset. Tavoitteena on johdonmukainen, ajantasainen ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva sääntelykokonaisuus, joka tarjoaa edellytykset tehdä erilaisten poikkeustilanteiden hallitsemiseksi oikea-aikaiset päätökset sekä sisältää asianmukaiset ja riittävät toimivaltuudet näiden päätösten toteuttamiseksi.

Tiivistelmä

Lähtökohdat

Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan valmiuslain kokonaisuudistuksella rakennetaan tarvittavat toimivaltuudet kriisien johtamiseen ja varautumiseen siten, että yhteiskunnan toimintaedellytykset turvataan poikkeusoloissa.

Valmiuslain toimivaltuudet otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ja niitä alettiin soveltaa Covid 19 -epidemian johdosta todetuissa poikkeusoloissa keväällä 2020. Nykyistä edeltänyttä valmiuslakia ei koskaan sovellettu. Kynnys valmiuslain käyttöönotolle onkin myös käytännössä ollut erittäin korkea.

Voimassa oleva valmiuslaki on ns. poikkeuslaki. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että valmiuslain kaltaisen poikkeusoloissa sovellettavaksi tulevan lain säätäminen pysyväisluonteisena poikkeuslakina ei ole valtiosäännön perusratkaisujen kannalta tyydyttävä ratkaisu. Tästä seuraa tarve pyrkiä saattamaan valmiuslaki sopusointuun perustuslain kanssa. Ylimmät valtioelimet ja ylimmät laillisuusvalvojat ovat valmiuslain soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella nostaneet esille tarpeen arvioida valmiuslain ajantasaisuutta ja sen käyttöönottomekanismeja. Myös yhteiskunnallinen kehitys ja kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät, että valmiuslain ajantasaisuutta ja toimivuutta sekä toimivaltuuksien riittävyyttä arvioidaan uudelleen. Valmiuslain uudistamistarve on tunnistettu myös koronaepidemian hallintaa tarkastelleessa Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa (Koronaepidemian ensimmäinen vaihe Suomessa vuonna 2020. Tutkintaselostus 6/2021. Tutkinnan tunnus: P 2020-01).

Lisätietoja

Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa : Valtiosääntöoikeudellinen kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 §:n suhteesta

Valmiuslain kokonaisuudistus