Syyteneuvottelun käyttöalan laajentaminen (rikosprosessin sujuvoittaminen)

OM064:00/2023 Säädösvalmistelu

Työryhmän tehtävänä on arvioida syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista rikosprosessin nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi.

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero OM064:00/2023

Asianumerot VN/19873/2023

Asettaja oikeusministeriö

Tehtäväluokka Hallituksen esityksen valmistelu

Hankkeen vaihe Eduskuntakäsittely

Toimikausi/aikataulu 29.6.2023 – 31.5.2026

Asettamispäivä

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Orpo

Luku 10 Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio

Alaluku 10.2 Suomalaista oikeusvaltiota ja demokratiaa vahvistetaan

Lainvalmistelu

HE syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

  • 1

    Valmistelussa

    Hyväksytty istuntokauden suunnitelmaan 5.9.2025
  • 2

    Arvioitu esittelyviikko

    Alkuperäinen arvioitu esittelyviikko 49/2025
    Arvioitu uusi esittelyviikko 50/2025
  • 3

    Meneillään oleva vaihe: Annettu eduskunnalle

    11.12.2025
  • 4

    Säädös hyväksytty

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi syyteneuvottelua koskevaa lainsäädäntöä menettelyn käyttöalan laajentamiseksi.

VastuuministeriOikeusministeri Meri

YhteyshenkilöSofia Söderholm, oikeusministeriö

Syysistuntokauden 2025 lainsäädäntösuunnitelma

Yhteyshenkilö
Sofia Söderholm, Erityisasiantuntija
puh. +358 295 150 034
[email protected]

Hankkeen vaiheet

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän tavoitteena on selvittää ja esittää ratkaisuja syyteneuvottelun tehostamiseksi ja käyttöalan laajentamiseksi sekä muiksi syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön muutostarpeiksi ottaen huomioon oikeusturva ja perusoikeudet. Työryhmän tulee ottaa erityisesti huomioon aikaisemmissa selvityshankkeissa havaitut haasteet ja esitetyt kehittämisehdotukset. Työryhmä valmistelee ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä voi tehdä myös muita syyteneuvottelua koskevia ehdotuksia esitutkintaviranomaisten, syyttäjälaitoksen sekä tuomioistuinten käytäntöjen ja menettelytapojen kehittämiseksi.

Lähtökohdat

Syyteneuvottelua koskevat säännökset esitutkintalaissa (805/2011) ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) tulivat voimaan vuonna 2015. Lainsäädännön keskeinen ajatus on, että rikosasian epäilty tai vastaaja voi tunnustamisensa vastineeksi saada lievemmän rangaistuksen teostaan. Syyteneuvottelun käyttöönoton tavoitteet olivat prosessiekonomiset. Tarkoituksena oli, että kun osa teoista käsiteltäisiin normaalia rikosprosessia keveämmässä menettelyssä, voidaan viranomaisresursseja kohdistaa tarkoituksenmukaisesti, tehostaa viranomaisten toimintaa ja nopeuttaa esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamissa selvityksissä on käynyt ilmi, että syyteneuvottelua käytetään pääasiassa erilaisten talousrikosten käsittelyyn, mutta menettelyä käytetään arvioitua vähemmän. Näin ollen myös kustannussäästöt ovat jääneet arvioitua vähäisemmiksi.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman ”Vahva ja välittävä Suomi” kohdan 10.2 (”Suomalaista oikeusvaltiota ja demokratiaa vahvistetaan”) mukaan oikeusprosesseja sujuvoitetaan riita-, rikos- ja hakemusprosesseja uudistamalla. Tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa prosesseja samalla huomioiden oikeusturva ja perusoikeudet. Yhtenä keinona tähän on mainittu syyteneuvottelun käyttöalan laajentaminen.

Lisää aiheesta

Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa

Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.

Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet