Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevä ja torjuva toimenpideohjelma

Tavoitteet ja tuotokset

Toimenpideohjelman tavoitteena on katkaista nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen. Ohjelma sisältää toimia tehokkaaseen nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn, rikoskierteen katkaisuun, rikosten selvittämiseen, rangaistusten kiristämiseen ja rikosvastuun toteutumiseen. Lisäksi ohjelmassa on toimia muun muassa viranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottamiseen sekä nuorten palveluissa tunnistettuihin aukkoihin vastaamiseen, seuraamusjärjestelmän, tutkimuksen ja alueellisen työn kehittämiseen.

Ohjelman toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus toteuttaa siis laajan joukon sekä niin sanottuja kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta, lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta.

Toimenpideohjelman toteutusta seurataan kaikkien toimenpiteiden osalta. Sen toimeenpanoa tukee muissa kuin lainsäädäntöasioissa rikoksentorjuntaneuvosto ja sen alla toimiva nuoriso- ja jengijaosto. Ohjelma sisältää toimia, joilla tuetaan kuntia, hyvinvointialueita ja järjestöjä levittämällä niille rikoksia ehkäiseviä ja rikoskierteestä irrottautumista tukevia hyviä käytäntöjä. Eri viranomaisille on varattu rahoitusta primaari-, sekundaari- ja tertiaaritason ehkäisevien toimien kehittämiseen. Ilmiön torjuntaa ja tiedon jakamista on tarkoitus tehostaa myös sisäministeriöön perustettavalla määräaikaisella koordinaatio- ja yhteistyöryhmällä.


Ohjelman taustavalmisteluissa on hyödynnetty Ruotsin ja Tanskan vaikuttavia jengirikollisuuden ehkäisyn toimia ja niiden soveltumista Suomeen selvitetään. Julkaisu löytyy toimenpideohjelman linkit-osiosta.

Tiivistelmä

Nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymistä torjutaan. Valtioneuvosto laati laajan toimenpideohjelman (OM 2024:13), jolla ehkäistään ja torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymistä Suomessa. Valtioneuvosto teki toimenpideohjelmasta periaatepäätöksen 25.4.2024. Toimenpideohjelman toimeenpano ja seuranta on käynnistynyt.

Lähtökohdat

Toimenpideohjelman lähtökohtana on ollut rikollisuustilanteessa havaitut ilmiöt, jotka on kuvattu yksityiskohtaisemmin toimenpideohjelman 2. luvussa.

Pitkällä aikavälillä nuorten rikoskäyttäytyminen on eri tietolähteiden mukaan vähentynyt. Viime vuosien aikana nuorten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden rikosepäilyjen määrä on kuitenkin lisääntynyt useissa rikoslajeissa huomattavasti. Nuorten hyvinvoinnissa ja rikollisuudessa on myös nähtävissä polarisoitumista. Rikokset keskittyvät pienelle ryhmälle nuoria, joka tekee toistuvasti vakavia rikoksia.

Ohjelmassa tunnistetaan kaksi ilmiötä, jotka antavat erityistä aihetta toimenpiteille:
1) Poliisin tietoon tullut nuorten väkivaltarikollisuus on viime vuosina kasvanut. Ilmiö on valtakunnallinen eikä paikannu jollekin tietylle alueelle tai johonkin tiettyyn väestöryhmään. Siihen sisältyy myös uusia ilmiöitä, kuten tekojen kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa, uhrin nöyryyttäminen ja esimerkiksi teräaseiden käyttö.
2) Suomessa on viime vuosina tehty havaintoja nuorten aikuisten muodostamista paikallisista katujengeistä. Poliisin mukaan katujengeillä on verraten pysyvä rakenne, yhteinen identiteetti sekä rikollisuudelle myönteinen arvomaailma ja niiden rikollinen toiminta on ainakin jossain määrin tavoitteellisesta ja suunnitelmallista. Suomen poliisi on tunnistanut noin 10 katujengiksi luokiteltua ryhmää. Näihin ryhmiin on yhdistetty kaikkiaan noin 350 henkilöä, joista noin 150 on poliisin arvion mukaan ryhmien keskeisiä henkilöitä tai jäseniä. Henkilöt ovat pääasiassa 18–30-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehiä, jotka kuuluvat useisiin eri kansallisuuksiin. Suuri osa ryhmiin kuuluvista on Suomen kansalaisia. Katujengien vaikutusalueet painottuvat pääasiassa pääkaupunkiseudun ja Lounais-Suomen alueille, usein joillekin tietyille asuinalueille.

Ohjelman taustalla on ollut myös mm. oikeusministeriön asettaman työryhmän (VN/32847/2022) tunnistamat aukkokohdat ja kehittämistarpeet toistuvan ja vakavan nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi (OM 2023:30), joiksi työryhmä tunnisti mm. viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja yhteistyömuotojen helpottamisen, palvelujen ja tuen piiriin ohjautumisen, laajentamisen ja niiden vakiinnuttamisen kehittämisen, vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen ja seuraamusjärjestelmän kehittämisen, yhteisöissä ja alueilla tehtävän työn kehittämisen sekä tiedolla johtamisen ja tutkimuksen kehittämisen.

Ohjelman toimeenpano ja seuranta on käynnissä.

Lisätietoja

• Rikoksentorjuntatyön tehostaminen Suomessa : Esitys rikoksentorjunnan organisoinnista ja nuorisorikollisuuden vähentämisen koordinoinnista
• Ohjelmatyö ja moniammatillinen tuki rikosten ehkäisyssä Rikosten ennaltaehkäisyhankkeen 2020–2022 loppuraportti
• Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024-2027
• Nuorten vakavan rikollisuuden ja jengiväkivallan ehkäisy Ruotsissa ja Tanskassa. Katsaus arviointitutkimuksista