Laki viranomaistiedotteiden antamisesta, hallituksen esityksen valmistelu

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen tavoitteena on valmistella laki, jossa säädetään viranomaistiedotteiden antamisesta. Laissa säädetään siitä:
1) mitä viranomaistiedotteella tarkoitetaan;
2) mikä viranomainen voi antaa viranomaistiedotteen (toimivalta);
3) miten ja mihin viranomainen toimittaa viranomaistiedotteen edelleen välitettäväksi;
4) että Hätäkeskuslaitos välittää viranomaistiedotteen (Yleisradion kautta) teleyrityksille;
5) mitkä ovat teleyritysten velvollisuudet viranomaistiedotteiden julkaisemisessa;
6) millä viestintävälineillä ja -tavoilla viranomaistiedotteet voidaan toimittaa väestölle ja
7) miten huolehditaan viranomaistiedotteiden antaminen kielilain ja saamen kielilain mu-kaisesti.

1) Työryhmän raportin perusteella viranomaistiedotteen käsite ja esimerkiksi rajanvedot hätätiedotteen ja muun viranomaistiedotteen välillä ovat epäselviä. Hätäkeskuslaitos on kiinnittänyt huomiota lisäksi siihen, että ennalta tiedettyjä teleoperaattoreiden häiriötiedotteita on jouduttu antamaan muuna viranomaistiedotteena, vaikkeivät ne sisältönsä ja tarkoituksensa puolesta vastaisi niitä. Viranomaistiedotteen käsitteen osalta tulisi harki-ta myös uusia terminologisia vaihtoehtoja ja tiedotetyyppien jaotteluja.

2) Viranomaistiedotteiden antamisesta päättävistä viranomaisista on säädetty varautumis-velvollisuudesta ja viranomaistiedotteiden välittämisvelvollisuudesta annetun valtioneuvos-ton asetuksen (838/2003) 3 §:ssä. Viranomaistiedotteita voivat antaa pelastusviranomaiset, poliisi, rajavartioviranomaiset, lentopelastuskeskus, hätäkeskukset, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Liikenneviraston tieliikennekeskus sekä asianomaiset ministeriöt. Ministeriöt eivät voi antaa hätätiedotteita.

Hankkeessa tulisi arvioida, mitkä viranomaiset olisivat vastaisuudessa toimivaltaisia antamaan viranomaistiedotteita.

3) Tällä hetkellä viranomaistiedotteet toimitetaan valtaosin hätäkeskuksiin, jotka lähettävät ne edelleen Yleisradioon. Poliisi on käyttänyt myös johtokeskuksiaan viranomaistiedotteiden toimittamiseen.

Lain tavoitteena olisi selkeyttää, minne ja millä tavoin viranomainen toimittaisi viranomais-tiedotteen edelleen välitettäväksi.

4) Työryhmän raportin perusteella yleisenä kehittämiskohteena nähdään se, että viran-omaistiedotteet välitettäisiin yhdestä pisteestä, joka myös hoitaisi keskitetysti viranomais-tiedotteiden kääntämisen. Parhaimmat valmiudet viranomaistiedotteiden välittämiseen on katsottu olevan hätäkeskuksilla.

5) Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 15 a §:n mukaan televisio- tai radiotoiminnan harjoittajan, jolla on saman lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimilupa, on valmiussuunnittelulla ja poikkeusoloihin varautumisella huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös valmiuslaissa (1080/1991) tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä normaaliolojen häiriötilanteissa. Televisio- tai radiotoiminnan harjoittaja on velvollinen välittämään viranomaisten yleisölle esittämiä tiedotuksia korva-uksetta, jos se on tarpeen ihmishengen tai omaisuuden pelastamiseksi taikka yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.

Tarkempia säännöksiä televisio- tai radiotoiminnan harjoittajan velvollisuudesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Säännökset voivat koskea ihmishengen pelastamiseksi tai yhteiskunnan johtamisen tai turvallisuuden taikka elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamiseksi tarpeellista televisio- tai radiotoiminnan harjoittamista. Liikenne- ja viestintäministeriö voi antaa televisio- tai radiotoiminnan harjoittajan velvollisuutta koskevia ohjeita.

Lakia televisio- ja radiotoiminnasta on tarkennettu valtioneuvoston asetuksessa viestintämarkkinoihin liittyvästä varautumisvelvollisuudesta ja viranomaistiedotteiden välittämisvelvollisuudesta (838/2003). Valtioneuvoston asetuksen 3 §:n mukaan teleyritys on velvollinen välittämään hätätiedotteen, jos se tulee välitettäväksi pelastus-, poliisi- tai rajavartioviranomaiselta, lentopelastuskeskukselta taikka hätäkeskukselta.

Asetettavan hankkeen yhteydessä tulee harkita, voitaisiinko teleyritysten velvoittamisesta säätäminen yhdistää samaan lakiin, jossa säädettäisiin viranomaistiedotteiden antamisesta. Sääntelyn sijoittaminen samaan lakiin selkeyttäisi säännösten tulkintaa ja yhteyttä toisiinsa.

6) Suomessa väestöä varoitetaan vaara- ja hätätilanteissa ulkohälyttimillä, kaiutinautoilla, radion ja tv:n kautta välitettävillä viranomaistiedotteilla (hätätiedote tai muu viranomaistie-dote), yleisillä mediatiedotteilla ja omatoimisen varautumisen organisaatioita ja henkilöstöä hyödyntäen. Lisäksi on teknisesti mahdollista käyttää ns. kohdennettua viranomaistiedotetta (tekstiviesti).

Laissa tulee määritellä ainakin television, radion ja tekstiviestin käyttö viranomaistiedotteiden antamisessa.

7) Viranomaistiedotteet on valtaosin annettu vain suomen kielellä, vaikka kielilaki edellyttää niiden antamista molemmilla kansalliskielillä. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota viranomaisten puutteelliseen ruotsinkieliseen tiedottamiseen. Ongelmia molemmilla kansalliskielillä tapahtuvassa tiedottamisessa ovat aiheuttaneet muun muassa viranomaisen tiedotusrutiinin puute, puutteellinen kielitaito ja kiiretilanteissa inhimillisestä erehdyksestä johtuva unohtaminen. Molemmilla kansalliskielillä tapahtuva viranomaistiedottaminen voitaisiin turvata keskittämällä viranomaistiedotteiden kääntäminen Hätäkeskuslaitoksen tehtäväksi. Tällöin vältyttäisiin mainituilta ongelmilta ja samalla myös nopeutettaisiin tiedottamista.

Lähtökohdat

Sisäasiainministeriön asettama viranomaistiedotteiden antamista selvittänyt työryhmä (SM082:00/2009) on esittänyt raportissaan seuraavat toimenpide-ehdotukset:

1. Viranomaisten toimivallasta ja vastuusta antaa viranomaistiedotteita tulisi säätää lailla.
2. Viranomaistiedotteiden antamisesta ja kääntämisestä tulisi antaa yleisohje sisäasiainhal-linnon viranomaisille.
3. Viranomaistiedotteiden käännättämisestä huolehtiminen (ruotsiksi, suomeksi, saamelaisten kotiseutualueella saameksi ja tilanteen niin edellyttäessä myös muille vieraille kielille) tulisi olla Hätäkeskuslaitoksella.
4. Hätätiedotteet tulisi voida antaa myös alueellisesti.
5. Kohdennetun viranomaistiedotteen käyttöä nykyistä varoitusjärjestelmää täydentävänä järjestelmänä tulisi kehittää.
6. Uutta viestintäteknologiaa tulisi hyödyntää nykyistä suunnitelmallisemmin kansalaisten varoittamisessa.

Työryhmän ehdotuksista antoivat lausunnon Säteilyturvakeskus, Poliisihallitus, Rajavartio-laitos, Hätäkeskuslaitos, Maahanmuuttovirasto, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Kymenlaakson pelastuslaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, Pohjanmaan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Tampereen aluepelastuslaitos. Lisäksi puolustusvoimien pääesikunta toimitti lausunnon. Lausunnon antajat kannattivat pääsääntöisesti työryhmän ehdotuksia.

Sisäasiainministeriön osastopäällikkökokous puolsi lakihanketta 12.1.2011 ja turvallisuusasiain johtoryhmä 19.1.2011.