Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (perusterveydenhuollon hoitotakuu)

STM042:00/2024 Säädösvalmistelu

Esityksessä ehdotetaan, että kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajaksi palautetaan 23 vuotta täyttäneiden osalta perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa aiempi kolme kuukautta ja suun terveydenhuollossa aiempi 6 kuukautta. Muutokset eivät koskisi lapsia ja alle 23-vuotiaita nuoria, vaan heidän osaltaan säilytettäisiin hoitotakuun nykysääntely.

Hankkeessa ajankohtaista

Hankkeen perustiedot Päättynyt

Hankenumero STM042:00/2024

Asianumerot VN/12310/2024

Asettaja sosiaali- ja terveysministeriö

Tehtäväluokka Hallituksen esityksen valmistelu

Toimikausi/aikataulu 18.4.2024 – 31.12.2024

Asettamispäivä

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Orpo

Luku 1 Kestävä julkinen talous

Alaluku 1.2 Finanssipolitiikka

Lainvalmistelu

HE laeiksi terveydenhuoltolain 51 a ja 51 b §:n ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 10 a ja 10 b §:n muuttamisesta (perusterveydenhuollon hoitotakuu)

  • 1

    Valmistelussa

    Lisätty istuntokauden suunnitelmaan 6.6.2024
  • 2

    Arvioitu esittelyviikko

    Arvioitu uusi esittelyviikko 39/2024
  • 3

    Annettu eduskunnalle

    23.9.2024
  • 4

    Meneillään oleva vaihe: Säädös hyväksytty

Eduskunnan vastaus EV 162/2024

Esityksessä ehdotetaan, että kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajaksi palautetaan 23 vuotta täyttäneiden osalta perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa aiempi kolme kuukautta ja suun terveydenhuollossa aiempi 6 kuukautta. Muutokset eivät koskisi lapsia ja alle 23-vuotiaita nuoria, vaan heidän osaltaan säilytettäisiin hoitotakuun nykysääntely.

VastuuministeriSosiaali- ja terveysministeri Juuso

Lisätietoa

  • Budjettilaki: lakiesityksellä vaikutetaan valtiolle kertyviin tuloihin tai sidotaan määrärahoja laissa säädettyyn tarkoitukseen.

  • Käsittely: Kuntatalouden- ja hallinnon neuvottelukunta

Syysistuntokauden 2024 lainsäädäntösuunnitelma

Hankkeen vaiheet

Tavoitteet ja tuotokset

Esityksen tavoitteena on osaltaan toteuttaa Suomen julkisen talouden tasapainottamista. Se on osa hallituksen kevään 2024 kehysriihipäätöksiä, joiden tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla. Julkisen talouden vahvistamisella pyritään turvaamaan hyvinvointiyhteiskunta ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville.

Esityksellä tavoitellaan vuodesta 2025 alkaen vähintään 97 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä valtion rahoittamassa julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi esityksen tavoitteena on osaltaan turvata henkilöstön riittävyyttä julkisessa terveydenhuollossa sekä mahdollistaa terveydenhuollon järjestäjien nykyistä joustavammin suunnitella terveydenhuollon toimintojaan hoidon ja palvelujärjestelmän kokonaisuus huomioiden.

Lähtökohdat

Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa (urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8) todetaan, että viimeisen noin viidentoista vuoden aikana julkisen talouden velkasuhde on noussut huomattavasti. Huoltosuhteen heikkenemisen myötä julkisen sektorin menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin ja julkiseen talouteen on syntynyt mittava rakenteellinen alijäämä. Ikääntymiseen liittyvät menot jatkavat kasvuaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämän lisäksi velan määrän kasvu yhdessä kohonneen korkotason kanssa kasvattaa valtion velanhoitomenoja merkittävästi. Lähivuosina julkista taloutta kuormittavat myös useat mittavat turvallisuuteen liittyvät hankinnat. Ilman merkittäviä toimia julkisen talouden alijäämät jäävät suuriksi ja velkasuhde jatkaa kasvuaan, heikentäen julkisen talouden kykyä turvata hyvinvointiyhteiskunnan toimintakyky mahdollisten tulevien kriisien aikana ja niiden jälkeen.

Perusterveydenhuollon lakisääteinen kiireettömään sairaanhoitoon pääsyn enimmäisaika eli niin sanottu hoitotakuu tiukentui kolmesta kuukaudesta 14 vuorokauteen ja suunterveydessä kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen 1.9.2023 alkaen. Perusterveydenhuollon hoitotakuun oli määrä edelleen tiukentua seitsemään vuorokauteen ja suunterveydenhuollon hoitotakuun kolmeen kuukauteen 1.11.2024 alkaen. Kiristykset perustuivat Pääministeri Sanna Marinin hallituskaudella tehtyihin lakimuutoksiin. Terveydenhuollon henkilöstöpulan vuoksi näistä perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristyminen 14 vuorokaudesta edelleen 7 vuorokauteen kuitenkin peruutettiin Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti jo ennen muutoksen voimaantuloa syksyllä 2023 hyväksytyin lakimuutoksin.

Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on, että julkisen talouden rahoitusasema kohenee siten, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan 1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus sitoutui kesäkuussa 2023 valmistuneessa hallitusohjelmassaan tekemään hallituskaudella ratkaisut, jotka vahvistavat julkista taloutta nettomääräisesti 6 miljardia vuoden 2027 tasolla. Hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen Suomen julkinen talous kuitenkin heikentyi eivätkä hallitusohjelman sopeutustoimet olisi riittänet varmistamaan julkisen talouden velkasuhteen vakauttamista vuoteen 2027 mennessä. Siksi hallitus päätti kehysriihessä 15.–16.4.2024 lisätoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla.

Edellä mainittuihin lisäsäästötoimiin sisältyi päätös perusterveydenhuollon hoitotakuun palauttamisesta vuoden 2022 tasolle purkamalla Sanna Marinin hallituksen siihen tekemät vielä purkamatta olevat tiukennukset. Käytännössä perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuu pitenisi 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollon hoitotakuu kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Kirjauksen mukaan myös hoitotakuun toteuttamiseen liittyvä ostopalveluvelvoite poistettaisiin. Kehysriihipäätöksen mukaisesti toimilla tavoitellaan vuodesta 2025 alkaen 132 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä valtion rahoittamassa julkisessa terveydenhuollossa.

Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallitus edistää lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentamista. Huomiota kiinnitetään varsinkin perheiden hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen. Lisäksi hallitus edistää lapsimyönteisestä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittää huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa.

Hallitus on esityksen valmistelun edetessä linjannut, ettei kevään 2024 kehysriihen kirjausta hoitotakuun toteuttamiseen liittyvän ostopalveluvelvoitteen poistamisesta edistetä. Lisäksi esityksellä saavutettavissa olevan vuosittaisen säästön suuruus on valmistelussa tarkentunut.

Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa

Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.

Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet