Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

Tavoitteena on kliinisten auditointien valtakunnallinen koordinointi ja kehittäminen lääketieteellisen säteilyn käytön tarpeita varten sekä hyvän laadun ja auditointikriteerien yhdenmukaisuuden edistäminen.

Lähtökohdat

Säteilylain (592/1991) 39 c §:ssä säädetyt kliiniset auditoinnit ovat käynnistyneet hyvin ja tähän mennessä lähes kaikki säteilyä käyttävät terveydenhuollon yksiköt on kertaalleen auditoitu. STM:n asetuksen (423/2000) mukaan tavoitteena on pidettävä, että toiminnan harjoittajan säteilylle altistava toiminta tulisi kaikilta olennaisilta osiltaan auditoiduksi vähintään viiden vuoden välein. Kansainvälisesti vertaillen Suomi on kliinisten auditointien toteuttamisessa ollut selvästi edelläkävijän asemassa, mikä tuli hyvin esille jo Tampereella vuonna 2003 järjestetyssä kliinisen auditoinnin kansainvälisessä symposiumissa. Toimeenpanon hyvä toteutuminen perustuu pääosin siihen, että Suomessa on alan tärkeiden yhdistysten tuella pystytty luomaan toimiva organisaatio (Qualisan Oy), joka on kouluttanut tarvittavat auditoijat vapaaehtoisten ammattilaisten joukosta ja tarjonnut auditointipalveluja. Osatekijänä myönteiseen kehitykseen voidaan pitää myös sitä, että auditointitoiminnan koordinointia ja kehittämistä sekä auditointiohjelmien arviointia varten on vuodesta 2003 toiminut STM:n asettama kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmä.

Ensimmäisinä töinään vuonna 2003 STM:n asiantuntijaryhmä valmisteli suosituksen auditoijien pätevyydestä, kokemuksesta ja riippumattomuudesta sekä auditointiryhmän kokoonpanosta. Koska lainsäädännössä kliinisten auditointien toteuttamista ei ole osoitettu minkään tietyn organisaation tehtäväksi, erityisesti alkuvaiheessa esiintyi runsaasti kiinnostusta auditointien toteuttamiseen myös muulla tavoin kuin Qualisan Oy:n palveluita käyttäen. Asiantuntijaryhmän perustamista pidettiin tämänkin vuoksi tärkeänä kliinisten auditointien yhdenmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi, ja ryhmän laatima suositus on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, ettei auditointitoimintaa ole yritetty käynnistää riittämättömillä perusedellytyksillä.

Kun noin neljännes säteilyn käyttöpaikoista oli ensimmäisen kerran auditoitu, STM:n asiantuntijaryhmä teetti selvityksen auditointien toteutumisesta ja auditoinneissa annetuista suosituksista. Selvityksen tuloksia on monin tavoin hyödynnetty auditointimenettelyitä kehitettäessä ja valmistauduttaessa parhaillaan uuteen auditointikierrokseen. Viime syksynä ja tänä keväänä asiantuntijaryhmä on kutsunut kokouksiinsa ylimääräisiä alan asiantuntijoita ja valmistellut auditointiorganisaatiolle annettavia suosituksia auditointien painopistealueista ja siitä, miten auditointeja ryhmän näkemyksen mukaisesti tulisi kehittää valittujen tutkimus- ja hoitomenetelmien syvällisempään arviointiin. Tässä yhteydessä on annettu suosituksia myös auditointeihin soveltuvista hyvän käytännön kriteereistä. Tämän vuoden loppuun mennessä ryhmä pyrkii selvittämään kliinisten auditointien ja isotooppilaboratorioiden akkreditointeihm liittyvien auditointien tarpeettomia päällekkäisyyksiä. Ryhmä on aktiivisesti tiedottanut toiminnastaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa, ja seuraa kliinisten auditointien kehittymistä EU:n jäsenmaissa. Ryhmän toimintaa ja julkaisuja varten on ylläpidetty nettisivua (www.clinicalaudit.net).

Kliinisten auditointien ensimmäinen kierros on ollut enemmän tai vähemmän tilanteen kartoitusta ja auditointien sisällön kehittäminen ja vaikuttavuuden arvioinnit ovat vasta tiensä alussa. STM:n asettamalla valtakunnallisella, auditointiorganisaatioista riippumattolla asiantuntijaryhmällä tulee yhä olemaan tärkeä merkitys auditointitoiminnan koordinoinnissa, tilanteen seurannassa, palautteen keräämisessä ja kehitysehdotuksien laadinnassa. Ryhmä on avainasemassa myös kansainvälisen kehityksen seurannassa ja hyödyntämisessä, ja toisaalta kotimaisen kehityksen tarvitseman kansainvälisen palautteen saamisessa.