Säädöshanke unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintää koskevien sääntöjen täytäntöön panemiseksi

TEM065:00/2023 Säädösvalmistelu

Hallituksen esityksessä säädettäisiin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukaisten valtiontukien takaisinperinnästä.

Hankkeen eteneminen

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero TEM065:00/2023

Asianumerot VN/18042/2023

Asettaja työ- ja elinkeinoministeriö

Tehtäväluokka Hallituksen esityksen valmistelu

Toimikausi/aikataulu 9.8.2023 –

Asettamispäivä

Lainvalmistelu

HE laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta
  • 1

    Valmistelussa

    Hyväksytty istuntokauden suunnitelmaan 5.2.2024
  • 2

    Meneillään oleva vaihe: Arvioitu esittelyviikko

    Alkuperäinen arvioitu esittelyviikko 10/2024
    Arvioitu uusi esittelyviikko 39/2024
  • 3

    Annettu eduskunnalle

  • 4

    Säädös hyväksytty

Muutetaan eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) sisältöä niin, että lisätään viranomaisen oma-aloitteinen takaisinperintä mahdolliseksi.

VastuuministeriTyöministeri Satonen

Lisätietoa

  • Annetaan eduskunnalle kiireellisenä: eduskunnan vastaus ennen eduskunnan istuntotaukoa.

Syysistuntokauden 2024 lainsäädäntösuunnitelma

Yhteyshenkilö
Elisa Fagerström, Erityisasiantuntija
puh. +358 295 047 064
[email protected]

Tavoitteet ja tuotokset

Säädöshankkeen tavoitteena on arvioida unionin oikeudesta johtuvat kansallisen lainsäädännön muutostarpeet ja tehdä muutostarpeita koskevat ehdotukset.

Tiivistelmä

Hallituksen esityksessä säädettäisiin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukaisten valtiontukien takaisinperinnästä.

Lähtökohdat

Asian taustalla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 108 artiklan 3 kohdasta johdettava periaate siitä, että EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet tulee periä takaisin. Euroopan unionin tuomioistuimen Eesti Pagar -tuomion (C-349/17) mukaan kansallisen viranomaisen on perittävä oma-aloitteisesti sääntöjenvastainen tuki myös silloin, kun ei ole olemassa komission takaisinperintäpäätöstä. Vaikka SEUT 108(3) artikla ja sen mukainen oikeuskäytäntö ovat suoraan sovellettavaa oikeutta, edellyttää sen soveltaminen toimenpiteitä kansallisessa lainsäädännössä. Lakiehdotuksen tarkoituksena on korvata voimassa oleva laki eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta (300/2001) uudella lailla ja antaa viranomaiselle valtuudet ryhtyä takaisinperintään siinä tapauksessa, että kyseessä on EU:n valtiontukisääntöjen vastainen tuki, mutta komissio ei ole antanut tuesta takaisinperintäpäätöstä.

Eesti Pagar -tuomion perusteella on katsottava, että EU-oikeudesta nousee esille periaate siitä, että EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet tulee periä oma-aloitteisesti tilanteissa, joissa ei ole olemassa komission takaisinperintäpäätöstä. Kuitenkin haasteeksi EU-oikeuden soveltamisen osalta nousee se, että Suomessa ei tällä hetkellä ole Eesti Pagar -tapauksen mukaista takaisinperintää koskevaa yleistä säädöstä. Suomessa käytössä oleva laki eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta (300/2001) soveltuu ainoastaan takaisinperintätilanteisiin, joissa on olemassa komission takaisinperintäpäätös. Valtionavustuslaki (688/2001) sisältää osaltaan takaisinperintää koskevat säännökset, mutta valtionavustuslaki ei ole kaikkea EU:n valtiontukisääntöjen mukaista toimintaa säätelevä yleislaki ja on tunnistettu tilanteita, joissa takaisinperintää ei voida tehdä valtionavustuslain nojalla.

Nykyisin on tunnistettu, että myös muut kuin viranomaiset voivat tietyissä tilanteissa myöntää tukia. Eesti Pagar -oikeuskäytännön valossa myös nämä muiden kuin viranomaisten myöntämät tuet tulee voida periä takaisin, mikäli ne ovat EU:n valtiontukisääntöjen vastaisia. Näissä tilanteissa takaisinperintätoimivalta pitää säätää viranomaiselle ja toisaalta voimassa olevasta lainsäädännöstä puuttuu velvollisuus takaisinperintään. Perustuslain (731/1999) 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla ja vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen linjausten mukaan tukien takaisinperintä on merkittävää julkisen vallan käyttöä, jonka on kuuluttava viranomaiselle. Toimivalta takaisinperintään on perustuttava aina lakiin (PeVL 45/2006 vp, s. 2; PeVL 50/2017 vp, s. 3 - 4).

Lisää aiheesta