Kansallinen meriteollisuusstrategia

TEM091:00/2025 Kehittäminen

Toimintaympäristön merkittävien muutosten seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö laatii
kansallisen meriteollisuusstrategian. Ministeriö asettaa strategian valmistelua varten ohjausryhmän, jonka toimikausi alkaa lokakuussa 2025. Tavoitteena on ohjausryhmän esityksen pohjalta laatia valtioneuvoston periaatepäätös meriteollisuudesta.

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero TEM091:00/2025

Asianumerot VN/28194/2025

Asettaja työ- ja elinkeinoministeriö

Toimikausi/aikataulu 6.10.2025 – 30.6.2026

Asettamispäivä 6.10.2025

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Orpo

Luku 6 Kasvun kaava

Alaluku 6.1 Nostetaan yrittäjyyden ja omistajuuden arvostusta

Hankkeen vaiheet

Tavoitteet ja tuotokset

Strategiaprosessin tavoitteena on
- kuvata suomalaisen meriteollisuuden nykytila ja muuttunut toimintaympäristö
- arvioida toimintaympäristön muutosta eteenpäin vuoteen 2035 asti
- arvioida julkisten toimijoiden rooli ja tehtävät strategian edistämisessä
- laatia skenaariot tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista
- määritellä tavoitetila ja asettaa tavoitteet vuosille 2030 ja 2035
- kuvata toimenpiteet, joilla tavoitteet ovat saavutettavissa.

Tarkastelussa meriteollisuuden tunnistettuja keskeisiä toimijoita ovat telakat, telakoiden kokonais-toimittajat, materiaalitoimittajat, alihankkijat, laite- ja järjestelmätoimittajat, ohjelmistotalot ja suunnittelutoimistot. Strategiassa tarkastellaan myös valtion roolia ja yleisemmin kotimaisen omistajuuden merkitystä toimialan kehityksessä.

Valmistelussa on tunnistettava yhtymäkohdat EU:n meriteollisuusstrategian valmisteluun ja huomioitava kansainvälisen meriliikenteen sääntelyn vaikutukset tavoitteenasetannan määrittelyssä.

Lähtökohdat

Geopoliittinen tilanne on muutaman viime vuoden aikana muuttunut perustavanlaatuisesti. Suoma-laisen meriteollisuuden toimintaympäristö on samalla muuttunut merkittävästi, mikä on synnyttänyt tarpeen laatia kansallinen meriteollisuusstrategia.
On tarve ymmärtää, millaisia uusia kasvumahdollisuuksia murros voi suomalaiselle meriteollisuudelle avata. Suomalaistelakat ovat viime vuosina keskittyneet ennen kaikkea rakentamaan isoja risteilijöitä (Meyer Turku) ja autolauttoja, jäänmurtajia ja viranomaisaluksia (Helsinki, Rauma, Uusikaupunki). Telakoiden perinteisten asiakkaiden lisäksi alushankintoja suunnittelevat maailmanpolitiikan muutosten seurauksena uudet tahot.
Suomi allekirjoitti vuonna 2024 jäänmurtaja-alan yhteistyötä edistävän Ice Pact -sopimuksen Yhdys-valtojen ja Kanadan kanssa. Ice Pact -yhteistyön avulla pyritään saamaan suomalaiselle meriteollisuudelle ja telakoille merkittäviä uusia alustilauksia.
Ukrainan sodan seurauksena monet EU-maat ovat myös kiinnittäneet huomiota oman merellisen sotakalustonsa puutteelliseen tilaan, mikä voi avata uudet militäärialusten markkinat. Uusi kysyntä voi tuoda uudisalustilauksia myös Suomessa toimiville telakoille sekä luoda mahdollisuuksia suomalaiselle meriteollisuudelle laajemmin.

Lisää aiheesta

Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa

Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.

Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet