Selvitys työperusteisen maahanmuuton malleista

Tavoitteet ja tuotokset

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa tällä päätöksellä hankkeen, jossa selvitetään kansainvälisen vertailun avulla erilaisia malleja työperusteisen maahanmuuton järjestämiseksi sekä EU:ssa että laajemmin Suomelle keskeisissä verrokkimaissa. Erityisenä fokuksena ovat maahanmuuttajien pisteytykseen perustuvat mallit sekä niille asetetut tavoitteet ja vaikuttavuus.

Selvityksen tarkoituksena on ensinnäkin kartoittaa erityisesti EU-maiden osalta ne erilaiset perusratkaisut, joiden varaan työperusteinen maahanmuutto voidaan järjestää, ja hahmottaa Suomen mallia suhteessa niihin. Toiseksi on tarkoitus tutkia pisteperusteisia järjestelmiä kolmesta näkökulmasta: (1) miten järjestelmä toimii ja miten pisteiden perusteena olevia kriteerejä käytännössä arvioidaan, (2) millaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita pistejärjestelmälle on asetettu ja (3) kuinka hyvin asetettuihin tavoitteisiin on päästy ja mitä muita vaikutuksia pisteytyksellä on havaittu olevan. Kolmanneksi arvioidaan, millaisia vaikutuksia pisteytyksen eri versioiden tai muiden Suomen nykymallista poikkeavien ratkaisujen käyttöönotolla voisi mahdollisesti olla Suomessa.

Selvitys rajautuu maahantulon mekanismeihin eli viisumi- tai oleskelulupajärjestelmään, eikä kartoita laajemmin työperusteisen maahanmuuton politiikkakokonaisuuksia verrokkimaissa. Tästä huolimatta selvityksessä voidaan tunnistaa sellaisia työperusteisten maahanmuuttajien houkuttelun, asettautumisen ja kotoutumisen tueksi tehtäviä toimia, jotka ovat välttämätön osa kyseisen maahantuloväylän toimivuutta. Tietoa kerätään jo tehdyistä selvityksistä, tutkimuskirjallisuudesta sekä tarvittaessa koti- ja ulkomaisia sidosryhmiä kuulemalla. Selvityksen johtopäätökset kootaan tiiviiseen raporttiin, joka julkaistaan hankkeen päätteeksi.

Lähtökohdat

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Työperusteinen maahanmuutto on osa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista, ja osaajapulaan vastataan panostamalla kansainväliseen rekrytointiin, vahvistaen samalla edellytyksiä talouden kasvuun. Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton toimet on hallitusohjelman pohjalta koottu Talent Boost -toimenpideohjelmaan vuosille 2023–2027.

Hallitus panostaa eettisesti kestävän työperusteisen maahanmuuton kohdennettuun edistämiseen hallitusohjelman ja Talent Boost -toimenpideohjelman mukaisesti. Tällä hallituskaudella ei ole tehty muutoksia työperusteisen maahanmuuton perusratkaisuun Suomessa, eli malli on työnantajien kysyntään perustuva ja lupakategorioita on erityyppiseen työntekoon useampia. Käytössä ei ole kiintiöitä tai työvoimapula-alojen listauksia, jotka vaikuttaisivat maahantuloon, mutta luvan myöntäminen työntekijäammatteihin perustuu saatavuusharkinnan soveltamiseen, kun taas erityisasiantuntijoihin sitä ei sovelleta. Maahanmuuttajien pisteytystä ei ole miltään osin käytössä.

Työperusteista maahanmuuttoa koskevassa julkisessa keskustelussa viitataan usein verrokkimaiden käytäntöihin, ja esimerkiksi muiden Pohjoismaiden ratkaisuja seurataan tarkasti myös poliittisen päätöksenteon tueksi. Lisäksi erityisesti Kanadan pysyvän maahanmuuton reittiin, joka perustuu maahanmuuttajien pisteytykseen, viitataan usein hyvänä käytäntönä osaamistarpeisiin vastaamiseksi pitkäjänteisesti. Pisteytys on EU:ssa käytössä Saksassa ja Itävallassa, ja lisäksi esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa.

Työministeri Marttinen on antanut syyskuussa 2025 työ- ja elinkeinoministeriölle toimeksi selvittää kevääseen 2026 mennessä kansainvälisen vertailun avulla erilaisia työperusteisen maahanmuuton malleja, mukaan lukien pistejärjestelmät.