Yhtenäisen valtioneuvoston toimivuus sekä komiteatyön uudistaminen

Lähtökohdat

Yhtenäinen valtioneuvosto

Valtioneuvosto asetti 30.1.2014 parlamentaarisen komitean, jonka tehtävänä oli arvioida mahdollisen yhtenäisen valtioneuvoston edellytyksiä ja rakentei-ta. Toimeksianto liittyi laajempaan hankkeeseen, jonka tehtävänä oli selvittää valtion keskushallin-non uudistamistarpeita (KEHU-hanke). Komitean toimi-kausi päättyi 31.1.2015.

Parlamentaarisessa komiteassa oli jäseniä kaikista edellisen vaalikauden alun eduskuntaryhmistä. Parla-mentaarinen komitea selvitti ja arvioi valtioneuvos-ton toimintaa ja sen taustalla olevaa säädösperus-taa sekä organisatorista rakennetta. Erityinen painopiste oli valtioneuvoston toiminnalliseen ja taloudelliseen yhtenäisyyteen vaikuttavissa tekijöissä.

Yhtenäisen valtioneuvoston toimintamalleja aiemmin selvitettäessä Ruotsin malli ja sen yli 10 vuoden kokemukset yhtenäisestä valtioneuvostorakenteesta ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Tästä syystä komitea perehtyi tarkemmin Ruotsin valtioneuvostora-kenteeseen, jossa valtioneuvosto on muodostettu yhdeksi yhtenäiseksi hallituskansliaksi, ja jonka keskeisin tehtävä on tukea hallitusta sen päätöksenteossa.

Komitean työssä organisaatiorakenteiden muutokset eivät kuitenkaan nousseet ensisijaiseksi kehittä-misen lähtökohdaksi eikä komitea tehnyt ehdotusta yhtenäisen valtioneuvoston mallista Suomessa. Komitean ehdotukset kohdistuvat erityisesti niihin valtioneuvoston toimintatapojen uudistamiseen, joita kehittämällä voidaan parantaa parlamentaari-sessa ohjauksessa ja valvonnassa toimivan hallituk-sen toimintaedellytyksiä ja vahvistaa valtioneuvos-ton strategisen näkemyksen toimeenpanoa ja vaikutta-vuutta yhteiskunnassa.

Jos Suomessa valtioneuvoston rakennetta ja toimin-taa muokattaisiin nykyistä yhtenäisempään suuntaan, tulisi arvioida vielä perusteellisemmin ja monipuo-lisemmin yhtenäisen valtioneuvoston toimivuutta, toimintaedellytyksiä sekä ylimmän valtiojohdon yh-teistyömalleja. Erityisesti tulisi pohtia vaikutta-vuuteen ja yhteistyöhön liittyviä näkökohtia ja toi-mintatapojen uudistamiseen liittyviä vaihtoehtoja suhteessa eduskuntaan sekä hallituksen johtamiseen ja ministeriöiden sekä ministereiden asemaan. Lisäk-si tulisi arvioida, miten yhtenäisempi valtioneuvos-to vaikuttaisi laajemmin hallinnon toimintatapojen uudistamiseen ja erityisesti digitalisaation edistämiseen.

Komiteavalmistelu

Merkittävien, laajakantoisten yhteiskunnallisten kehittämishankkeiden valmistelu komiteoissa on ollut merkittävä uudistusten ja lainsäädännön valmistelutapa 1990-luvulle asti. Asioiden valmisteluun komiteoissa liittyi kuitenkin myös hitautta ja muita haittapuolia. Koska valmisteluprosesseista haluttiin entistä keveämpiä ja nopeampia, komiteoiden sijaan tulivat entistä vahvemmin ministeriöiden asettamat työryhmät ja selvityshenkilöt sekä normaali virkavalmistelu. Muutoksen tavoitteena oli myös uudistusprosessien vahvempi johtaminen sekä tehokkuuden lisääminen. Muutoksella on ollut myös haittapuolensa. Erityisesti on kritisoitu eri intressitahojen vaikutusmahdollisuuksien heikentymistä sekä aikataulujen kiristyessä taustaselvitysten ja vaikutusarvioiden kapeutta. Osana monimutkaisen, verkostomaisen yhteiskunnan rakenteiden uudistamis-ta sekä lainsäädännön valmisteluprosessien paranta-mista onkin syytä arvioida, tulisiko laajojen uudis-tushankkeiden valmistelussa ja vaikutusarviointien tekemisessä komiteoita hyödyntää nykyistä laajemmin yhtenä valmistelumuotona valtioneuvostossa. Samassa yhteydessä tulisi arvioida myös miten komiteavalmis-telussa työtapoja tulisi uudistaa ja tehostaa.