Merenkulun toimintaedellytyksiä, tukipolitiikkaa ja sopeutustoimia selvittävä työryhmä

Lähtökohdat

Merenkulkuelinkeinon kilpailukyky on Suomessa kuten muissakin EU-maissa ollut huolen aiheena jo pitkään. Alan kilpailukyky ei ole ollut markkinaolosuhteisiin riittävä vaan yhteiskunnan tukea on katsottu tarpeelliseksi kohdistaa sille lisääntyvässä määrin. Tavoitteena on ollut kilpailuedellytysten parantaminen alusten säilyttämiseksi omassa alusrekisterissä mm. työllisyys- ja huoltovarmuusperustein.

Merenkulkuelinkeinoon ja meriteollisuuteen kohdistuu huomattava julkinen tuki suorana tukena ja verotukena. Viime aikoina huomion kohteena on ensisijaisesti ollut miehistökustannusten rasitusta keventävä tuki. Vuonna 2010 miehistötukea maksettiin 78 milj. euroa. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 tuki on kasvanut noin 25 milj. eurolla (46 %). Lastialusten tuki on alentunut 6 milj. eurolla (15 %) ja matkustaja-alusten tuki kasvanut noin 30 milj. eurolla yli kolminkertaiseksi vuoteen 2002 verrattuna. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä tukeen ehdotetaan varattavaksi 86,4 milj. euroa.

Miehistötuen piirissä oli vuonna 2010 noin 100 lastialusta ja runsas tusina matkustaja-alusta. Lastialuksille tukea maksettiin yhteensä 34,5 milj. euroa (347 000 euroa/alus) ja matkustaja-aluksille yhteensä 42,7 milj. euroa (3 300 000 euroa/alus). Tukijärjestelmän piirissä on arvioitu olevan noin 5 500 työntekijää, joista 2 000 lastialuksilla ja 3 500 matkustaja-aluksilla. Tuki työntekijää kohden olisi tämän mukaan lastialuksilla keskimäärin noin 17 250 euroa ja matkustaja-aluksilla noin 12 200 euroa vuodessa. Lastialuksilla tuen arvioidaan vastaavan noin 42 % veronalaisesta tulosta ja vajaata 39 % bruttotuloista. Vastaavasti matkustaja-aluksilla tuen arvioidaan vastaavan noin 40 % veronalaisesta tulosta ja vajaata 34 % bruttotuloista.

Arvioitaessa em. tukien kokonaismerkitystä merenkulkuelinkeinon työnantajien ja työntekijöiden sekä koko kansantalouden näkökulmasta tulee ottaa huomioon myös muu merenkulkuun ja meriteollisuuteen kohdistuva tuki. Suorien tukien kokonaismäärä on 200 milj. euron suuruusluokassa vuoden 2012 talousarvion luvuin. Tässä laskelmassa ovat miehistökustannustuen (86,4 milj. euroa) ohella mukana seuraavat tuet: alusinvestointien ympäristötuki (yhteensä vuodesta 2012 lähtien 30 milj. euroa, vuonna 2012 maksatusarvio 2 milj. euroa), laivanrakennuksen innovaatiotuki (17,1 milj. euroa), luotsauksen hintatuki (4,2 milj. euroa), valtion osuus merimieseläkekassan menoista (54,5 milj. euroa), eräät merimiespalvelut (2 milj. euroa) sekä korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (15,8 milj. euroa).

Suorien tukien ohella merenkulkuelinkeinoa tuetaan myös verotukien kautta. Miehistön merityötuloon kohdistuvan merityötulovähennyksen verotusta keventävä vaikutus arvioidaan vuositasolla 25 milj. euroksi. Mikäli uudistettu tonnistoverolaki otettaisiin laajamittaiseen käyttöön yhteisöveron tuoton on arvioitu voivan varustamojen osalta käytännössä kokonaan kadota, jolloin syntyisi uusi verotuki 30-50 milj. euron mittaluokassa. Edelleen varustamoelinkeinolla on Suomen edullisen, investointeihin kannustavan poistojärjestelmän vuoksi suuri, jopa 150 milj. euron suuruinen piilevä verovelka, jonka asteittainen huojentaminen olisi periaatteessa mahdollista EU:n määrittelemän tukikaton puitteissa.

Hallitusohjelmassa linjataan, että merenkulun tukiin kohdennetaan vuoteen 2015 mennessä 20 milj. euron säästötoimet osana noin 1,2 mrd. euron nettomääräisiä kokonaissäästöjä. Lokakuun alussa annetussa valtioneuvoston kehyspäätöksessä täsmennettiin kyseinen säästö koskemaan tukea ulkomaan meriliikenteessä käytettävien alusten miehistökustannuksiin (momentti 31.30.43: Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen). Vuoden 2012 tasossa 86,4 milj. euroksi arvioitua tukea alennettaisiin päätöksen mukaan 10 milj. eurolla (12 %) vuonna 2013 ja edelleen 10 milj. eurolla (13 %) vuonna 2014 joten kumulatiivinen tason alennus toteuttaisi vuodesta 2014 lähtien hallitusohjelman mukaisen 20 milj. euron säästön.

Merenkulkuelinkeinon eri osapuolet ovat kritisoineet hallituksen päätöstä kohdentaa osa välttämättömäksi nähdyistä säästötoimista merenkulun tukeen ja esittäneet siitä luopumista. Lähtökohtaisesti kannattamattoman elinkeinotoiminnan kasvamassa olevan tuen jäämistä kokonaan valtiontalouden sopeutustoimien ulkopuolelle ei nähty hallitusohjelmassa valtiontalouden sopeuttamistarpeiden näkökulmasta perustelluksi.