Vahvan sähköisen tunnistamisen järjestäminen julkishallinnossa

Tavoitteet ja tuotokset

Valtiovarainministeriö on sopinut Väestörekisterikeskuksen kanssa, että sähköisen tunnistamisen esiselvitys eri vaihtoehdoista valmistuu tammikuun 2019 loppuun mennessä. Tavoitteena on löytää toimintamalli, jossa sähköinen tunnistaminen julkisen hallinnon palveluihin on mahdollisimman laajasti koko väestön saatavilla syrjimättömästi henkilön iästä tai henkilön fyysisitä rajoituksista riippumatta. Esiselvityksen tulee ottaa kantaa myös
ulkomaalaisten henkilöiden sähköisen tunnistamisen. Sähköisen tunnistamisen tulee olla helppokäyttöinen, käyttäjälähtöinen ja joustavasti hyödynnettävissä erilaissa asiointitilanteissa mukaan lukien mobiiliasioinnissa. Esiselvityksessä kartoitetaan ratkaisumallien kustannukset ja hyödyt.

Lähtökohdat

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan yhteydessä vuosina 2008-2009 tehtiin valtioneuvoston periaatepäätös ja ensimmäiset kansalliset linjaukset sähköisestä tunnistamisesta. Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) tuli voimaan Suomessa 1.9.2009. Laissa määriteltiin ne vaatimukset, joita yleisesti tarjottavalle vahvalle sähköiselle tunnistamiselle Suomessa vaaditaan. 1.1.2016 sähköisen tunnistamisen lainsäädännöllistä kehikkoa uudistettiin (139/2015) tarkoituksena luoda paremmat puitteet sähköisen tunnistamisen palvelujen, tekniikan ja markkinoiden kehittymiselle. Laissa määriteltiin sähköisen tunnistamisen luottamusverkosto, jota koskeva sääntely astui voimaan 1.5.2017 alkaen. Osana Kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa Väestörekisterikeskus kehitti vuonna 2015 Suomi.fi-tunnistamisen palvelun, jonka tuottamisesta säädetiin lailla hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016). Väestörekisteri järjesti dynaamista hankintajärjestelmää hyödyntäen kilpailutuksen vahvan sähköisen tunnistamisen hankkimisesta luottamusverkostosta syksyllä 2017. Sopimuskauden tuli kattaa vuosi 2018. Kilpailutus keskeytettiin osittain 14.12.2017. Tarjousten perusteella arvioiduista tunnistustapahtumien kustannuksista johtuen pankkitunnisteiden osalta Väestörekisterikeskus ei pystynyt tekemään hankintapäätöstä. Väestörekisterikeskus käynnisti keväällä 2018 vahvan sähköisen tunnistamisen luottamusverkostosta sopimuskaudelle 2019 - 2020. Väestörekisterikeskuksen kilpailutuksessa mobiilivarmenteiden, Osuuspankin ja Nordean tunnisteiden osalta Väestörekisterikeskus sai taloudelliset reunaehdot täyttävät tarjoukset. Väestörekisterikeskus on vuonna 2016 solminut sopimuksen kaikkien vahvaa sähköistä tunnistamista tarjoavien pankkien kanssa. Sopimuksen hintaliite on voimassa vuoden 2018 loppuun asti. Väestörekisterikeskus on käynnistänyt syksyllä 2018 pankkien kanssa jatkoneuvottelut, joissa selvitetään taloudelliset edellytykset pankkitunnisteiden käyttämiseen julkishallinnon tunnistamisessa myös tulevaisuudessa.