Ohjelmajohtamisen kehittämishanke

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen tavoitteena on esittää selkeät suositukset ja järjestelmää koskevat konkreettiset kehittämisehdotukset seuraavalle hallitukselle ohjelmajohtamisen eli politiikkaohjelmien ja hallituksen strategia-asiakirjamenettelyn osalta.

Hankkeessa analysoidaan seuraavia teemakokonaisuuksia hyödyntäen myös erityisasian-tuntija Petri Eerolan selvitystä:

1. Ohjelmajohtaminen hallitusohjelman toimeenpanomenettelynä
• hallitusohjelman suhde hallituksen strategia-asiakirjaan
• hallitusohjelman luonne
• politiikkaohjelmien käyttömahdollisuudet
• HSA-prosessin tavoiteltava malli vuositasolla ja hallituskaudella (strategian muo-dostaminen, päivitys, arviointijärjestelmä, politiikkariihet)
• lainvalmisteluprosessin, ml. mahdollinen lainsäädäntöohjelma, suhde HSA:an
• HSA-prosessin suhde TTS-, kehys- ja talousarvioprosesseihin


2. Politiikkaohjelmien johtamisen kysymykset
• politiikkaohjelmien poliittisen ohjauksen organisointiin liittyvät kysymykset, kuten koordinoivien ministereiden rooli sekä politiikkaohjelmien ministeriryhmien kokoonpanoon ja rooliin liittyvät kysymykset sekä suhde muihin hallituksen yhteistyöfoorumeihin
• ohjelmajohtajien valintaan, rooliin ja tehtäviin liittyvät kysymykset

3. Politiikkaohjelmat ja budjetti
• hallituskauden alkuvaiheen aikataulut (ensimmäiset kehykset ja HSA)
• mahdollisuudet politiikkaohjelmien omien käyttövarojen budjetointiin
• matriisimaisen määrärahajärjestelmän kehittämistarpeet (ml. rahoitusseuranta).

Näiden teemojen analysoinnin perusteella laaditaan kokoava esitys siitä, millä mallilla seuraava hallitus voisi omaa ohjelmajohtamistaan toteuttaa.

Lähtökohdat

Ohjelmajohtaminen on nykyisen hallituksen keskeinen keskushallinnon ja valtioneuvoston johtamisen uudistus, jonka perusteet valmisteltiin edellisen hallituksen kaudella. Uudistuksen keskeisinä elementteinä ovat hallituksen neljä poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa sekä hallituksen strategia-asiakirjamenettely, jolla täsmennetään hallitusohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä sekä arvioidaan hallituksen politiikan vaikuttavuutta. Uudistuksen myötä on lisätty valtioneuvoston kanslian asiantuntijavoimavaroja hallitusohjelman toimeenpanon tehostamiseksi.

Ohjelmajohtamisen tavoitteena on ollut vahvistaa hallituksen poliittista ohjausta poikkihallinnollisissa asioissa ja tehostaa valtioneuvoston poikkihallinnollisen valmistelun dynamiikkaa. Ohjelmajohtamista varten ei ole tehty muodollisia toimivallan muutoksia, vaan kyseessä on uudenlainen toimintatapa valtioneuvostossa.

Ohjelmajohtamisen ensimmäisen vaiheen kokemuksista on valmistunut erityisasiantuntija Petri Eerolan tekemä selvitys. Selvityksen perusteella ohjelmajohtaminen koetaan sekä päätöksentekijöiden että hallinnon piirissä useita hallinnonaloja koskettavien politiikkojen edistämisen kannalta hyödylliseksi. Selvityksen perusteella on kuitenkin voitu identifioida ohjelmajohtamisjärjestelmän kehittämistarpeita. Ohjelmajohtamisen tarjoamia mahdollisuuksia ei myöskään vielä hyödynnetä täysimääräisesti ja joiltain osin menettelyt kaipaavat tarkistamista. Tämän vuoksi ohjelmajohtamisen toimintatapaa on syytä kehittää seuraavaa hallituskautta varten.