Parlamentaarinen TKI-työryhmä 2022

Tavoitteet ja tuotokset

Parlamentaarinen TKI-työryhmä 2022 jatkoi vuonna 2021 toimineen parlamentaarisen työryhmän työtä. Työryhmän päätehtävänä oli laatia pitkäjänteinen, kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma, toimia T&K-rahoituslain valmistelun seurantaryhmänä sekä seurata kokonaisuudessaan työryhmän linjausten toimeenpanoa (ml. T&K-verokannustin, osaajien saatavuuden varmistaminen ja mahdolliset rahastomalliset ratkaisut osana T&K-rahoituksen nostamista ja suuntaamista).

Työryhmän loppuraportti on ensimmäinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma. Työnsä aikana parlamentaarinen TKI-työryhmä tunnisti suomalaisen TKI-järjestelmän keskeisiä kehittämiskohteita ja tarkasteli tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja sen suuntaamista. Työryhmä kuuli laajasti sidosryhmiä ja TKI-toiminnan asiantuntijoita.

Loppuraportissa esitetyt parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaukset liittyvät T&K-rahoituksen ohella TKI-järjestelmän johtamisen vahvistamiseen, osaamisen ja T&K-työvoiman saatavuuden lisäämiseen, yhteistyön vahvistamiseen, kansallisiin strategisiin valintoihin, T&K-rahoituksen vaikuttavuuden arviointiin
sekä tutkimus- ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön kehittämiseen. Parlamentaarinen TKI-työryhmä katsoo, että TKI-järjestelmän kehittämisen tulee jatkossakin perustua edellisen työryhmän laatimiin kymmeneen TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteeseen.

Työryhmän toimikauden aikana toimeenpantiin edellisen työryhmän linjausten mukaisesti T&K-rahoituslaki sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin. Verokannustin toteutui lopulta työryhmän käynnistämän lakialoitteen pohjalta.

Lähtökohdat

Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Tutkimus ja innovaatiotoiminta luovat myös ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin ovat Suomessa jo pidemmän aikaa laskeneet, vaikka T&K-panostusten merkitys on tunnistettu. Suomi on jäänyt T&K-intensiteetissä jälkeen Euroopan ja maailman kärjestä.

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman ja tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan mukaisesti. Kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat tavoitteeseen joulukuussa 2021 julkistetussa parlamentaarisen TKI-työryhmän raportissa. Raportti on luettavissa osoitteessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163709.

Parlamentaarinen TKI-työryhmä jatkoi syksyllä 2021 toimineen parlamentaarisen työryhmän työtä.