Valtion asuntorahaston kehittäminen

Lähtökohdat

Hallitusohjelma

Hallitusohjelmassa todetaan, että "valtion keskushallinnon uudistamista ja sen roolin selkeyttämistä jatketaan. Ministeriöitä kehitetään niin, että ne keskittyvät hallituksen ja eduskunnan päätösten valmisteluun, strategiseen johtamiseen sekä EU-asioiden hoitoon ja kansainväliseen yhteistyöhön." Näiden linjausten mukaisesti ympäristöministeriöstä siirrettiin asuntorahastolle 1.3.2003 vuokralaisen valinnan, vuokranmäärityksen ja yhteishallinnon yleinen ohjaus.

Alueellistamisesta hallitusohjelmassa todetaan, että "hallitus jatkaa valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamista käyttäen hyväksi valtion keskushallinnon uudistamisen ja henkilöstön poistuman suomat mahdollisuudet. Valtion keskushallinnon uusia, laajenevia sekä uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston periaatepäätöksen (8.11.2001) pohjalta."

Hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan toteuttamiseen liittyen on käynnistetty tuottavuuden toimenpideohjelma. Strategia-asiakirjan mukaan "valtiovarainministeriö selvittää yhdessä kunkin hallinnonalan kanssa tuottavuuden kehittämismahdollisuudet. Viiden hallinnonalan kanssa ohjelman valmistelu aloitetaan välittömästi. Ympäristöministeriö on vuoden 2003 lopulla aloittanut yhteistyön valtiovarainministeriön kanssa ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman laatimiseksi. Tuottavuusohjelman tavoiteaikataulu on 31.5.2004.

Valtion asuntorahaston toimintaympäristön muutos

Rahoitusmarkkinat ovat kehittyneet Suomessa tavalla, joka on parantanut huomattavasti asuntorahoitusta tarvitsevien asemaa. Valtion asuntorahoitukseen osoittaman tuen asuntopoliittiset tavoitteet, hyvä laatu, kohtuuhintaisuus ja tuen kohdentuminen pysyvät tulevaisuudessakin ennallaan.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys on vaikuttanut merkittävimmin omistusasunnon hankinnan helpottumiseen. Omistusasunnon hankintakynnyksen alentuminen on vähentänyt sosiaalisten vuokra-asuntojen kysyntää myös kasvukeskuksissa. On todennäköistä, että talouden kasvun voimistuessa vuokra-asuntojen kysyntä tulee lisääntymään ja erityisesti Helsingin seudulla.

Voitaneen arvioida, että vuokra-asuntojen uustuotanto tulee jatkossa olemaan pienempää kuin esim. 1990-luvulla keskimäärin. Olemassa olevan asuntokannan merkitys asuntopolitiikassa tulee kasvamaan. Olemassa olevaan asuntokantaan liittyviä kysymyksiä ovat mm. kiinteistönhoidon tehostaminen, peruskorjaustoiminta ja sen rahoitus, asuntokannan ja asuinympäristön esteettömyys, jotta se vastaa väestön ikääntymisen mukanaan tuomia tarpeita.

Asuntohallinto uudistettiin vuonna 1993 lakkauttamalla asuntohallitus ja sen tehtäviä siirrettiin ympäristöministeriölle, Valtion asuntorahastolle, Valtiokonttorille, Kansaneläkelaitokselle ja lääninoikeuksille. Valtiokonttorille siirtyivät kaikki valtion asuntolainojen hoitoon liittyvät ja muut laina-aikaiset tehtävät. Asuntorahoitusmarkkinoiden kehityksen ja syventyneiden alueellisten asuntomarkkinaerojen seurauksena sosiaaliseen asuntorahoitukseen liittyvien riskien analysoinnin ja ennaltaehkäisemisen merkitys on korostunut. Myös taloudellisissa vaikeuksissa olevien hankkeiden tukitoimenpiteiden merkitys on kasvanut oleellisesti vuodesta 1993 niin Valtion asuntorahaston kuin Valtiokonttorin toiminnassa. Toisaalta asuntorahaston osalta ovat korostuneet ja uudelleenjärjestelyjä aiheuttaneet aravavuokra-asuntoja koskevien rajoitusten muutokset ja vuokra-asuntojen omistajapolitiikkaan vaikuttaneet vuoden 2000 alusta voimaan tulleet yleishyödyllisyyssäädökset.

Suomen asuntorahoitus- ja tukijärjestelmien arviointi sekä Valtion asuntorahaston arviointi

Vuonna 2003 valmistui ympäristöministeriön tilaama asuntorahoitus- ja tukijärjestelmien kansainvälinen arviointi. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, kuinka hyvin suomalainen asuntopolitiikka vastaa tulevaisuuden haasteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Valtion asuntorahaston toiminnan arviointi valmistui myös vuonna 2003. Nämä arvioinnit antavat osaltaan pohjaa Valtion asuntorahaston toiminnan kehittämiselle.

Valtion asuntorahaston kehittämisen lähtökohtia

Uustuotantoon ja sen rahoitukseen liittyvien tehtävien vähentyminen luo edellytyksiä asuntorahaston toiminnan kehittämiselle. Näistä tehtävistä vapautuvia voimavaroja voidaan kohdentaa esim. koko asuinrakennuskannan ylläpitoa, kiinteistönhoitoa ja peruskorjaamista edistäviin kehittämis- ja informaatio-ohjaustehtäviin.

Asuntorahastossa olevaa asiantuntemusta olisi mahdollista käyttää nykyistä enemmän hyväksi asumista koskevassa sähköisessä viestinnässä ja sen kehittämisessä. Tulisi selvittää asumista koskevan ympäristöhallinon sähköisen viestinnän ja sen kehittämisen keskittäminen Valtion asuntorahaston hoidettavaksi. Sähköisen viestinnän ja tiedonvälityksen kehittäminen toteuttaisi myös asuntorahaston arvioitsijoiden suosituksia.

T&K-toiminta ja sen ohjaaminen muodostaa keskeisen osan ministeriön strategista johtamista ja sen tietopohjaa. On syytä selvittää, miten asuntorahastossa olevaa asiantuntemusta ja resursseja voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin asumiseen liittyvän T&K-toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Valtion asuntorahaston toimintaa erityisesti koe- ja kehittämisrakentamisessa voitaisiin myös tehostaa. Valtion asuntorahaston arvioitsijat toteavat suosituksissaan, että asuntorahastolla voisi olla vahvaa otetta erityisesti asuntomarkkinatutkimukseen ja kokeiluluonteisten innovaatioiden eteenpäin viejänä. Innovatiivisen otteen vahvistuminen sosiaalissa asuntotuotannossa tukisi koko asuntotuotannon kehittämistä.

Asuntorahoituksen tuki-instrumentteihin (lainat, korkotuet, takaukset) liittyvän riskienhallinnan tulisi tapahtua tukipäätöksiä tekevän toimesta ja vastuulla. Päätöksen tekijällä on vastuu riskien hallinnasta ja riskien sekä niiden toteutumisen tulisi näkyä päätöksen tekijän "taloudellisessa tuloksessa". Riskien kannalta on olennaista vaikuttaa aktiivisin toimenpitein asuntokannan käyttöön siten, että asuntojen tyhjänäoloa ehkäistään ennakoivasti. Tällä hetkellä asuntorahasto tekee rahoitustuki-instrumentteja koskevat päätökset. Sen sijaan luottoriskien realisoituminen on enemmän Valtiokonttorin toimialueella kuin myös riskien ehkäisemiseen ja ongelmien hoitoon liittyvistä tukitoimenpiteistä päättäminen. On syytä selvittää ympäristöministeriön asettaman Riski-työryhmän ehdotusten toteuttamisen vaikutukset ja riittävyys riskien hallinnan kehittämiseksi.

Ympäristöministeriössä käynnissä olevan strategiatyön yhtenä tavoitteena on ministeriön toiminnan kehittäminen valtion keskushallinnon uudistamisen linjausten mukaisesti. On myös syytä arvioida missä määrin ja millä edellytyksillä rakentamisen ja mahdollisia muita tehtäviä voidaan liittää osaksi asuntotahaston toimintaa ja erityisesti sen toimialueen laajentamiseen.