Metropolialueet toimintaympäristöinä ja hallintotasoina -hanke

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen tavoitteena on kansainvälisiä kokemuksia analysoimalla tuottaa tietoa Suomen kannalta kiinnostavien maiden metropolialueita koskevien hallintomallien tavoitteista, päätöksentekojärjestelmistä ja metropolitasolla ratkaistavista asioista. Tavoitteena on näin monipuolistaa metropolialueen ja laajemminkin kaupunkiseutujen hallinnosta käytävää keskustelua ja luoda edellytyksiä Helsingin seudun päätöksentekorakenteiden tulevalle kehittämiselle.

Lähtökohdat

Kilpailukykyisiä metropolialueita pidetään globalisoituvassa maailmassa yhä tärkeämpinä menestystekijöinä niin yksittäisille maille kuin sitä laajemmillekin talousalueille. Esimerkiksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean mukaan hyvin organisoidut metropolialueet voivat tuoda arvokkaan lisäpanoksen Lissabonin strategian toteuttamiseen eli tekemään Euroopasta maailman kilpailukykyisimmän ja dynaamisimman alueen. Tavoitteen toteutuminen edellyttää tasapainon löytymistä taloudellisen kasvun, sosiaalisen tasapainon, ympäristöllisen uusiutumisen ja kestävän kehityksen välillä. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja eheyden turvaaminen on tässä keskeinen näkökulma.

Suomessa Helsingin seudun erityisyys maan muihin kaupunkiseutuihin verrattuna perustuu ennen kaikkea sen suureen kansantaloudelliseen merkitykseen. Alueella asuu neljännes Suomen väestöstä ja sen osuus kansantuotteesta on noin kolmannes. Helsingin seutu poikkeaa myös elin- ja toimintaympäristönä maan muista kaupunkiseuduista. Tulevaisuudessa Helsingin seudun roolin ja merkityksen oletetaan näissä suhteissa vain korostuvan.

Monissa maissa metropolialueiden hallintoon sovelletaan muista kaupunkiseuduista poikkeavia käytäntöjä. Niissä julkisten palvelujen seudullista koordinaatiota varten perustetut organisaatiot ovat tavallisia. Usein metropolialueelle on luotu seudun kehittämisen kannalta tärkeitä kysymyksiä varten oma hallinnon taso, joka edellyttää kunnilta sopeutumista metropolialueen yhteisiin linjauksiin. Esimerkkejä löytyy myös kuntaliitosten varaan rakennetuista sekä eräistä muunlaisista tavoista jäntevöittää metropolialueiden päätöksentekoa.

Metropolihallinnon rakenteita on viime vuosina uudistettu tai kehittäminen on vireillä mm. muissa pohjoismaissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Hollannissa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa sekä Euroopan ulkopuolella ainakin Kanadassa. Saaduista kokemuksista on julkaistu kaupunkipolitiikkaan liittyen pienimuotoisia selvityksiä. Näitä laajempi analyysi sisältyy OECD:n raporttiin Competitive Cities in the Global Economy (2006). Pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen hallinnosta on käynnistymässä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama ja Nordregion koordinoima tutkimus.

Suomessa tarve metropolialueen kuntayhteistyön tehostamiseen ja syventämiseen on tunnistettu. OECD laati vuonna 2003 Helsingin metropolialueen kehitystä analysoivan katsauksen, jossa mm. korostetaan seudun yhteistyön ja päätöksentekokyvyn merkitystä alueen menestykselle. Myös käytännön tasolla on päästy jossakin määrin eteenpäin. Palvelujen seutuistamista jatketaan mm. vuoden 2010 alussa käynnistyvissä Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymissä. Jälkimmäinen organisaatio mahdollistaa uusien kuntien liittymisen liikennejärjestelmään ja sen suunnitteluun laajentuvalla jäsenkunta-alueella. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan, Kuuma-kuntien ja Nelos-kuntien vapaaehtoinen yhteistyö jatkuu koko Helsingin seutua koskien. Vantaan kaupungin aloitteesta on käynnistymässä selvitys kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista ottaen huomioon hallinnon tehostaminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus.

Tarve vahvistaa Helsingin metropolialueen yhteistä päätöksentekoa liittyy keskeisesti seudun kilpailukykyyn. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteen sovittaminen ilmastonmuutoksen hillintää ja energiatehokkuutta tukevalla tavalla on sen keskeinen edellytys. Myös eduskunta kiinnitti huomiota seudun päätöksenteon haasteisiin hyväksyessään vuonna 2008 maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen yhteydessä Helsingin seudun yhteiseen yleiskaavaan liittyvän lausuman kaavajärjestelmän kehittämistarpeista kaupunkiseutujen suunnittelutarpeiden korostuessa.