Vuokra-asuntokäyttövelvoite ja eräät ns. aravarajoituslain teknisluontoiset muutokset, hallituksen esityksen valmistelu

Tavoitteet ja tuotokset

Tavoitteena on valmistella hallituksen esitys lainsäädännön muuttamiseksi siten, että uusille aravavuokra-asunnoille säädettäisiin pysyvä vuokra-asuntokäyttövelvoite sekä tehtäisiin ns. aravarajoituslakiin eräitä muita teknisluonteisia korjauksia.

Lähtökohdat

Voimassa olevan aravalainsäädännön mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen omistamat vuokra-asunnot ovat pääsääntöisesti vuokra-asuntokäytössä myös 45 vuoden rajoitusajan päättymisen jälkeen. Yhteisö voi myydä rajoituksista vapautuvia asuntoja vain toiselle nimetylle yhteisölle, kunnalle tai muulle julkisyhteisölle. Jos vuokra-asunnoille ei ole enää alueella kysyntää tai jos on olemassa muu painava syy, yhteisö voi myydä asunnot omistusasunnoiksi muullekin taholle kuin edellä mainituille tai asuntojen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa (aravalaki 1189/1993, muutettu 571/1999, 15 a § 1 mom. 4 kohta).

Muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen uusia lainoitettavia aravavuokra-asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina 45 vuotta rajoitusmerkinnän tekemisestä lukien. Tällaisia omistajia ovat kunnat, muut julkisyhteisöt ja vakuutustoimintaa harjoittavat yhteisöt. Valtion asuntorahasto voi erityisestä syystä myöntää lainansaajan hakemuksesta asettamillaan ehdoilla vapautuksen vuokra-asuntokäyttötarkoituksesta. Edellytyksenä vapauttamiselle on aravalainan takaisin maksaminen (laki aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta 1190/1993 3 § 2 mom., 4 § 1 mom ja 16 § 1 mom).

Myös asumisoikeustalon asuinhuoneistoja on käytettävä asumisoikeuden haltijan vakinaisena asuntona tai tilapäisesti vuokra-asuntona. Asumisoikeustalon asuntojen käyttövelvoite poikkeaa aravavuokra-asuntojen vuokra-asuntokäyttövelvoitteesta siten, että ne ovat pysyvän käyttörajoituksen alaisia eikä käyttörajoituksesta voi vapautua lainkaan (laki asumisoikeusasunnoista 650/1990, muutettu 1206/1993, 45 § 1 mom.)