Julkisen talouden suunnitelma

« Valtioneuvoston yleisistunto 28.4.2017 10.30

Valtiovarainministeriö

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018-2021

Ministeri
Petteri Orpo
Esittelijä
Hannu Mäkinen, Osastopäällikkö, budjettipäällikkö p.+35 8295530330
Asia
Julkisen talouden suunnitelma sisältää mm. valtiontalouden kehyspäätöksen sekä Suomen vakausohjelman ja vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. Vakausohjelmaan liittyvät erityiset tiedot on esitetty JTS:n liitteessä 6. Julkisen talouden suunnitelmassa on otettu huomioon 2.3.2017 annetun sote- ja maakuntauudistusta koskevan HE:n mukaiset muutokset. Huomioon on otettu myös ne valtiolta maakunnille siirtyvät tehtävät, joista hallitus on päättänyt, mutta joita koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus antaa myöhemmin v. 2017. Soten valinnanvapauslainsäädäntöön liittyviä vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Hallituksen neuvottelun jälkeen tehdyt tarkistukset: Momentin 26.20.01 lisäys kohdennetaan päätöslistasta poiketen kohteisiin Itärajan lisäresurssit, Hki-Vantaan kasvu eli kohdennus kohteisiin EU-velvoitteet ja toiminnan tason turvaaminen on poistettu. Päätöslistassa momentille 29.40.55 kohdennettu muutos ”Mekaanisen puurakentamisen amk-koulutus” on kohdennettu momentille 29.40.20. Päätöslistassa TEM:lle osoitettu 7 milj. euron muutos ”Innovatiiviset hankinnat” vuosille 2018 ja 2019 on kohdennettu momentille 32.20.40 siten, että valtuuden lisäys on 7 milj. euroa v. 2018 ja 2019, ja josta aiheutuvat maksatukset on kohdennettu seuraavasti: 0,87 milj. euroa v. 2018, 3,64 milj. euroa v. 2019, 4,468 milj. euroa v. 2020 ja 2,406 milj. euroa v. 2021. Päätöslistassa momentille 32.30.51 kohdennettu työllisyyspaketin aktiivimallin edellyttämä lisäys 25 milj. euroa/v. on vuosien 2019-2021 osalta kohdennettu momentille 28.90.35. Talous- ja velkaneuvontaa koskeva siirto, 4,731 milj. euroa, momentilta 32.40.31 momentille 25.10.04 tehdään päätöslistasta poiketen vasta vuodesta 2019 alkaen. Eläkkeensaajien hoitotuen perustason korottaminen 10 milj. euroa/v. kohdennetaan momentin 33.30.60 sijasta momentille 33.40.60. Päätöslistassa momentille 29.91.51 kohdennettu Ohjaamo-toiminnan rahoitus, lisäys 5 milj. euroa vuodessa, on kohdennettu momentille 32.30.01. Valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan n. 4,1 mrd. euroa v. 2018 kun vuodelle 2017 arvioitu alijäämä talousarvion mukaan on 5,6 mrd. euroa. Alijäämä pienenee v. 2020, mutta kasvaa jälleen v. 2021 johtuen etenkin puolustusvoimien strategisista suorituskykyhankkeista. Kevään 2016 kehyspäätökseen verrattuna alijäämää on kasvattanut kilpailukykysopimus sekä julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt lisäpanostukset. Alentavasti menojen tasoon on vaikuttanut alentunut arvio turvapaikanhakijoista aiheutuvien menojen ja korkomenojen osalta. Viime kevääseen verrattuna verotulojen kehitys on ollut hieman arvioitua vahvempi ennakoitua myönteisemmin kehittyneen taloudellisen aktiviteetin seurauksena. Valtionvelan oletetaan kasvavan n. 14 mrd. eurolla kehyskauden aikana ja nousevan 123 mrd. euroon v. 2021. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee n. 50 prosentissa kehyskautena. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kääntymässä lievään laskuun vuosikymmenen taitteessa, mutta ei vielä aivan hallituskauden aikana. Valtioneuvoston arvion mukaan Suomi on lähestynyt keskipitkän aikavälin tavoitetta maakohtaisissa suosituksissa edellytetyllä tavalla v. 2016. Vuoden 2017 arvio on tällä hetkellä hyvin epävarma, liittyen myös siihen, myönnetäänkö Suomelle sen hakema joustolausekkeiden käyttö.
Esitys
Valtioneuvosto tekee päätöksen julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018-2021
Vaikutukset
Hallitusohjelman mukaisen 4 mrd. euron sopeuttamistavoitteen saavuttamiseksi on JTS:ssä päätetty maakuntien vuoden 2020 indeksikorotuksen puolittamisesta. Nykyarvion mukaan toimenpiteiden vaikutus yltää n. 4 mrd. euroon vuoden 2020 tasolla, mutta arvioon liittyy kuitenkin epävarmuutta johtuen mm. kuntien päätöksistä sekä eräiden toimenpiteiden vaikuttavuusarvioihin liittyvästä epävarmuudesta. Osa toimista on edelleen valmisteluvaiheessa. Hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutus on nettomääräisesti kuntataloutta selvästi vahvistava vuoden 2019 tasolla, mikäli kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat toimet täysimääräisesti. Lisäksi sote- ja maakuntauudistus siirtää pois kunnilta väestön ikääntymisestä aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon menopaineet. Paikallishallinto on pääsemässä rahoitusasematavoitteeseensa. Rahoitusasematavoitteen saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että kunnissa hyödynnetään hallitusohjelman toimenpiteiden ja kilpailukykysopimuksen mahdollistama säästöpotentiaali.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen

Istuntojen jälkeen valtioneuvoston viestintäosasto julkaisee päätökset ja niiden liitteet kokonaisuudessaan. Päätökset ja liitteet eivät ole virallisia asiakirjoja.