Hallituksen esitys VM/2020/169
« Valtioneuvoston yleisistunto 5.10.2020 11.00
Valtiovarainministeriö
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021
HE 146/2020Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Jari Leppä
Esittelijä
Osastopäällikkö, budjettipäällikkö Sami Yläoutinen, p. +35 8295530320
Asia
Talousarvioesityksen varsinaiset tulot ilman nettolainanottoa ovat 53,4 mrd. euroa, joista verotulojen osuus 45,2 mrd. euroa. Verotulojen odotetaan alenevan 4 % vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahoiksi ehdotetaan 64,2 mrd. euroa. Hallinnonalojen määrärahat kasvavat reaalisesti n. 10 % vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Talousarvioesitys on 10,8 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan lainanotolla. Valtionvelan arvioidaan vuoden 2021 lopulla nousevan 135 mrd. euroon eli n. 56 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi ehdotetaan 50,7 mrd. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 107 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2021 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten, 372 milj. euroa tulevaisuusinvestointeja ja muita rakenne- ja suhdannepoliittisesti vaikuttavia kokonaisuuksia varten, sekä 500 milj. euroa kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Hallitus totesi maaliskuussa 2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Myös valmiuslaki otettiin käyttöön. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa valtiontalouden menokehys ei ole rajoittanut vuotta 2020, jolle on kohdentunut määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä mm. koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. Vuonna 2021 palataan noudattamaan valtiontalouden menokehystä, mutta koska koronavirustilanne on poikkeusolojen ja valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeenkin jatkunut vaikeana, on vielä vuoden 2021 ajan käytössä koronavirustilanteeseen liittyviä poikkeuksia: koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina, minkä lisäksi tilanteen epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan (yllä mainittu) ylimääräinen 500 milj. euroa käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen. Vuodelle 2021 on otettu käyttöön kehyssääntöön sisältyvä, kertaluonteisiin menoihin tarkoitettu poikkeusolojen mekanismi, joka korottaa vuoden 2021 menokehystä 500 milj. eurolla. Liitteenä 1 olevassa muistiossa on todettu hallituksen neuvottelun 16.9.2020 jälkeen tehdyt muutokset ja tarkistukset.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2021
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Energiaverouudistusta aletaan toteuttaa vuoden 2021 aikana: Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään ja sähköveroluokka II alennetaan EU:n minimitasolle. Väylämaksun puolittamista jatketaan. Alkoholin ja tupakan verotusta kiristetään. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena. Kuntatalouden tukemiseksi kuntien osuutta yhteisöverosta kasvatetaan. Veroperustemuutosten nettovaikutus valtion verokertymään arvioidaan olevan vuositasolla n. -1,0 mrd. euroa v. 2021. Määrärahoja ehdotetaan 6,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatasoa nostavat mm. koronavirustilanteen terveysturvallisuuteen liittyvät menot (1,7 mrd. euroa), monitoimihävittäjien hankintaan liittyvät menot (1,5 mrd. euroa), vuoden 2020 lisätalousarvioiden päätösten heijastevaikutukset vuodelle 2021 (1,0 mrd. euroa), suhdanneluonteiset menot (0,8 mrd. euroa) ja kuntien tukeminen (0,3 mrd. euroa). Indeksikorotusten menoja kasvattava vaikutus on 0,4 mrd. euroa ja valtion palkkaratkaisun 0,1 mrd. euroa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä v. 2021 on 5,0 % suhteessa BKT:hen ja julkisen velan BKT-suhteeksi arvioidaan 72,8 %.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen