Valtioneuvoston kirjelmä TEM/2021/148
« Valtioneuvoston yleisistunto 23.9.2021 13.00
Työ- ja elinkeinoministeriö
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston uudelleen laadituksi energiatehokkuusdirektiiviksi
U 48/2021Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Tuula Haatainen
Esittelijä
Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, p. +35 8295062140
Asia
Komissio antoi 14.7.2021 ehdotuksen energiatehokkuusdirektiivin uudistamiseksi. Ehdotus on osa komission 55-valmiuspakettia. Ehdotuksen tavoitteena on uudistaa direktiiviä siten, että se on linjassa 55 prosentin päästövähennystavoitteena kanssa. EU-tason energian loppukäytön ja primäärienergian kulutuksen yleistavoitteet muutettaisiin sitoviksi, niitä kiristettäisiin merkittävästi ja tavoite jyvitettäisiin jäsenvaltioille indikatiivisena komission kaavalla. Jäsenvaltiokohtaisia sitovia kauden 2021–2030 energiansäästövelvoitteita korotettaisiin vuodesta 2024 lähtien merkittävästi. Näiden lisäksi keskeisimmät ehdotukset liittyvät julkisen sektorin rakennuskantaan kohdistuvaan kolmen prosentin peruskorjausvelvoitteeseen ja kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmien uusiutuvan energian ja hukkalämmön vähimmäiskriteereihin. Direktiiviehdotuksella olisi vaikutuksia Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.
Esitys
Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen
Vaikutukset
EU-tason energiankulutuksen yleistavoitteiden korottaminen ja sen jyvittäminen jäsenvaltiolle tarkoittaisi Suomen energian loppukulutuksen rajaamista tasolle 255 TWh vuonna 2030 sekä vuosittaisen sitovan energiansäästövelvoitteen korottamista lähes kaksinkertaiseksi. Julkisen sektorin rakennusten peruskorjausmäärä olisi lähes kaksinkertaistettava ja korjauksilla saavutettava uudisrakentamista vastaava lähes nollaenergiataso. TALOUDELLISET: Komission ehdottamien tavoitteiden ja velvoitteiden vaatimustaso kiristyy niin paljon, että kokemus sen vaatimustason toimista, keinoista ja seuraamuksista puuttuu, ja taloudellisia vaikutuksia on osin mahdotonkin arvioida. Yksittäisenä toimenpiteenä julkiselle sektorille kohdistuva 3 %:n peruskorjausvaade tulisi arvion mukaan aiheuttamaan vuotuiset 3,8 miljardin euron kustannukset. Hallinnollisen työn, raportoinnin, tiedonkeruun, seurannan ja todentamisen määrä kasvaa joka tapauksessa merkittävästi ja aiheuttaa suuren taloudellisten resurssien ja työvoiman lisäämistarpeen.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen