Valtioneuvoston kirjelmä VM/2022/25

« Valtioneuvoston yleisistunto 10.2.2022 13.00

Valtiovarainministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi koskien pöytälaatikkoyhtiöiden väärinkäytön estämistä verotuksessa

U 11/2022

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Annika Saarikko

Esittelijä

Erityisasiantuntija, esittelijä Meeri Karlsson, p. +35 8295530289

Asia

Direktiiviä sovellettaisiin lähtökohtaisesti laajasti kaikkiin taloudellista toimintaa harjoittaviin yksiköihin, joiden verotuksellinen asuinvaltio on jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Se soveltuisi siten yhtiömuotoisten toimijoiden lisäksi muihinkin yksiköihin, joiden katsotaan verotuksellisesti asuvan jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Direktiivin soveltamisen ulkopuolelle ehdotetaan kuitenkin rajattavan tiettyjä toimijoita, joihin ei direktiiviehdotuksen mukaan nähdä liittyvän merkittävää riskiä direktiiviehdotuksen sääntelyn näkökulmasta. Näitä toimijoita ovat (i) yksiköt, joiden arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, (ii) tietyt säännellyt rahoitusalan yritykset, (iii) yksiköt, joiden asuinvaltio on samassa valtiossa kuin yksikön osakkaiden, tosiasiallisten edunsaajien tai ylimmän emoyhtiön asuinvaltio sekä (iv) yksiköt, joilla on vähintään 5 täysiaikaista työntekijää, jotka hoitavat pelkästään yksikön tulonmuodostumiseen liittyviä tehtäviä. Direktiiviehdotus sisältää säännökset siitä, miten pöytälaatikkoyhtiöt voidaan tunnistaa. Ehdotus sisältää moniportaisen säännöstön, jonka ensimmäisenä vaiheena on tunnistaa korkean riskin yksiköt, joille asetetaan velvollisuus antaa tarkempia tietoja toiminnastaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Seuraavaksi direktiiviehdotus esittää ns. minimisubstanssivaatimukset, jotka yksikön pitäisi täyttää, jotta siihen ei sovellettaisi direktiivin mukaisia veroseuraamuksia. Lopuksi direktiiviehdotuksessa esitetään periaatteet, joiden nojalla yksikkö, joka ei täytä direktiivin mukaisia minimisubstanssivaatimuksia, voisi vielä erikseen vapautua direktiivin mukaisista veroseuraamuksista. Mikäli yksikkö ei täytä minimisubstanssivaatimuksia yksikön asuinvaltio ei ehdotuksen mukaan saisi myöntää yksikölle verotuksellista asuinpaikkatodistusta tai vaihtoehtoisesti asuinvaltion tulisi tehdä myönnettyyn asuinpaikkatodistukseen merkintä siitä, että yksikkö ei ole oikeutettu verosopimusten tai emo-tytäryhtiödirektiivin ja korko-rojaltidirektiivin mukaisiin etuuksiin. Direktiivillä ei ole tarkoitus vaikuttaa yksikön asuinvaltion oikeuteen verottaa yksikön tuloa ja yksikköä voidaan edelleen pitää verovelvollisena asuinvaltiossaan ja sen tuloja ja varoja voidaan verottaa kyseisen jäsenvaltion kansallisten verosäännösten mukaisesti. Direktiiviehdotuksen mukaan yksikön osakkaiden asuinvaltiossa ja yksikön saaman tulon lähdevaltiossa yksikkö sivuutettaisiin ja yksikön tulo verotettaisiin suoraan sen osakkaiden tulona ja yksikön saaman tulon katsottaisiin kertyvän suoraan yksikön osakkaille. Direktiiviehdotus sisältää velvoitteen jäsenvaltioille vaihtaa tietoja ehdotetun direktiivin soveltamisalan piiriin kuuluvista yksiköistä. Tietoja vaihdettaisiin raportointivelvollisten yksiköiden toiminnan laajuudesta ja luonteesta, osakkeenomistajista ja tosiasiallisista edunsaajista sekä henkilöistä, joihin yksiköiden raportointi todennäköisesti vaikuttaisi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi vaihdettava tieto yksikön pöytälaatikkoyhtiöolettaman kumoamisesta sekä yksikölle myönnetystä poikkeuksesta olla soveltamatta siihen direktiivin mukaisia veroseuraamuksia. Direktiiviehdotus sisältää myös ehdotettavaan järjestelmään liittyviä hallinnollisia menettely- ja sanktiosäännöksiä. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöönsä säännökset direktiivin mukaisten velvollisuuksien laiminlyönnin seurauksista ja erityisesti hallinnollisesta seuraamusmaksusta, joka tulee yksikön maksettavaksi, jos se ei täytä direktiivin mukaista raportointivelvollisuutta oikea-aikaisesti tai antaa tätä velvollisuutta täyttäessään virheellisiä tietoja. Hallinnollisen seuraamusmaksun olisi ehdotuksen mukaan oltava vähintään 5 prosenttia yksikön vuosittaisesta liikevaihdosta. Esityksen mukaan jäsenvaltion viranomaisella olisi oikeus pyytää yksikön asuinvaltion viranomaisia aloittamaan yksikköön verotarkastus, jos se epäilee, että yksikkö ei ole täyttänyt direktiivin mukaisia velvoitteitaan. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on annettava ja julkaista direktiivin noudattamisen edellyttävät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30.6.2023 ja säännöksiä on sovellettava 1.1.2024 alkaen.

Esitys

Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen

Vaikutukset

Direktiiviehdotuksen hyväksyminen edellyttäisi kansallista lainsäädäntöä direktiivin voimaansaattamiseksi. Lainsäädäntöön tulisi sisällyttää säännökset raportoimisesta, yksikön statuksen tutkimisesta ja näytön esittämisestä sekä pöytälaatikkoyhtiön, osakkaan ja suorituksen maksajan verotuksen toimittamisesta. Lisäksi tietojenvaihdon mahdollistava virka-apudirektiivin muutos edellyttäisi muutoksia kansalliseen veroalan hallinnollista yhteistyötä koskevaan sääntelyyn. Ehdotettu sääntely on monivaiheinen kokonaisuus, jonka eri vaiheisiin liittyy erilaisia velvoitteita niin verovelvollisille kuin Verohallinnollekin. Erityisesti ehdotukseen sisältyvien raportointi- ja tutkintavelvoitteiden arvioidaan lisäävän hallinnollista taakkaa. Direktiiviehdotuksen toimien arvioidaan toteutuessaan lisäävän verotuottoja Suomessa. Tässä vaiheessa ei voida esittää tarkkaa arviota siitä, kuinka suuri verotuoton kasvu Suomen osalta voisi olla. Komissio arvioi, että pöytälaatikkoyhtiöiden väärinkäyttöön liittyvät verotulojen menetykset ovat EU-tasolla vuosittain noin 23 miljardia euroa. Komissio ei kuitenkaan esitä tarkempaa arviota, minkä suuruinen osuus tästä veronmenetyksestä mahdollisesti saadaan verotuksen piiriin ehdotetuilla pöytälaatikkoyhtiöihin kohdistetuilla toimenpiteillä. Jäsenvaltiokohtaista verotuoton kasvun arvioimista hankaloittaa lisäksi se, että direktiiviehdotuksessa tarkoitettujen pöytälaatikkoyhtiöiden, niiden omistajien sekä suoritusten maksajien määrät oletettavasti vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioittain. Myös verokannat vaihtelevat jäsenvaltioittain. Lisäksi direktiiviehdotuksen säännöksiin sisältyy vielä jonkin verran avoimia kysymyksiä, mikä osaltaan vaikeuttaa verotuottovaikutusten jäsenvaltiokohtaista arvioimista.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen

Istuntojen jälkeen valtioneuvoston viestintäosasto julkaisee päätökset ja niiden liitteet kokonaisuudessaan. Päätökset ja liitteet eivät ole virallisia asiakirjoja.