Valtioneuvoston kirjelmä YM/2022/9
« Valtioneuvoston yleisistunto 31.3.2022 13.00
Ympäristöministeriö
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu)
U 26/2022Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Emma Kari
Esittelijä
Lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja, p. 050 4327320
Asia
Direktiiviehdotus (COM(2021) 802 final) täydentää Euroopan komission 14 päivänä heinäkuuta 2021 antamaa 55-valmiuspakettia, jolla EU pyrkii tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä. Rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä pitkän aikavälin vision asettaminen rakennuksille kohti EU:n laajuista ilmastoneutraaliutta vuonna 2050. Niiden saavuttamiseksi ehdotuksella on lisäksi useita erityistavoitteita: lisätä korjausrakentamisen määrää ja perusteellisuutta, parantaa tietoa rakennusten energiatehokkuudesta ja kestävyydestä sekä varmistaa, että kaikki rakennukset ovat vuoden 2050 ilmastoneutraaliusvaatimusten mukaisia. Ehdotus sisältää uudisrakentamiselle ja olemassa oleville rakennuksille vaatimuksia energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen liittyen sekä lisävaatimuksia energiatodistuksille. Asentamisvelvoitteita lisättäisiin sähköajoneuvojen latauspisteisiin liittyen sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmille. Kansallinen rakentamisen perusparannussuunnitelma olisi laadittava ja rakennusten perusparannuspassi otettava käyttöön. Energiakorjauksiin olisi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla.
Esitys
Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen (RV)
Vaikutukset
Ehdotus edellyttäisi voimassa olevaan lainsäädäntöön lukuisia muutoksia sekä uutta kansallista lainsäädäntöä. Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuisivat olemassa olevia rakennuksia koskevasta velvoitteesta saavuttaa ehdotuksen mukaiset energiatehokkuuden vähimmäistasot ehdotuksen mukaisella aikataululla. VTT:n arvion mukaan velvollisuus ryhtyä korjaamaan rakennusta pelkästään energiatehokkuuden vuoksi koskisi 35 % rakennuskannasta eli noin 516 000 rakennusta. Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat arvion mukaan 13,7 miljardia vuoteen 2033 mennessä eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa. Ehdotuksen arvioidaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävän rakennusten energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Ehdotukseen sisältyvien epävarmuuksien vuoksi ei energiansäästö- ja päästövaikutuksia tässä vaiheessa pystytä arvioimaan.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen