Valtioneuvoston päätös VM/2022/73

« Valtioneuvoston yleisistunto 13.4.2022 13.00

Valtiovarainministeriö

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023-2026

Ministeri
Antti Kaikkonen
Esittelijä
Annika Klimenko, Budjettineuvos apulaisbudjettipäällikkönä p.+35 8295530180
Asia
Julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) asetetaan monivuotiset tavoitteet julkisen talouden rahoitusasemalle, julkiselle velalle ja julkisille menoille, sekä tavoitteet julkisen talouden alasektoreiden rahoitusasemille. MTO-tavoite pidetään ennallaan. Samoin alasektoreiden rahoitusasemetavoitteet. JTS sisältää myös Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. JTS sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen. Suomen talouden ja finanssipoliittisten tarpeiden kokonaiskuva poikkeaa Venäjän hyökkäyssodan ja koronavirustilanteen myötä merkittävästi siitä, mikä tilanne oli syksyllä 2019 vaalikauden kehystä asetettaessa. Vakavassa ja merkittävästi muuttuneessa koko Eurooppaa koskettavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa hallitus tekee kehyspoikkeuksen. Poikkeuslausekkeen puitteissa rajatut, mm. rajaturvallisuuden ja maanpuolustuksen, Ukrainan pakolaisten auttamisen sekä huoltovarmuuden menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina. Tästä johtuen vaalikauden kehystä korotetaan 1 998 milj. eurolla v. 2023. Rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uuden parlamentaarisesti linjatun rahoitusmallin mukaisesti em. menot siirretään rahoituslähteestä riippumatta ja hallitusohjelmassa linjatusta kehyssäännöstä poiketen kehykseen kuuluvaksi menoksi vuodesta 2023 lukien. Kevään 2021 julkisen talouden suunnitelmassa linjattu 370 milj. euron pysyvien säästöjen kokonaisuus kohdennetaan osin uudelleen.Lisäksi puolustus- ja sisäministeriöön edellisessä julkisen talouden suunnitelmassa kohdistetut säästöt, yhteensä 42 milj. euroa toteutetaan kehystasoa alentamalla. Kuntatalouden menorajoitetta ei aseteta JTS:ssa, sillä hyvinvointialueiden perustamisesta johtuen menorajoitteen seuranta ei enää v. 2023 ole mielekästä. JTS:ssa on huomioitu ns. sote-uudistukseen sekä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien talouteen vaikuttavat toimet. Uudistus muuttaa julkisten menojen ja tulojen rakennetta vuodesta 2023 alkaen. Hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus on tämänhetkisen arvion mukaan n. 21,4 mrd. euroa v. 2023, joka rahoitetaan siirroin kuntien valtionosuuksista ja verotulomenetysten kompensaatioista sekä kuntien verotuloista. Liitteessä 1 on todettu hallituksen neuvottelun 5.4.2022 jälkeen tehdyt tarkistukset.
Esitys
Valtioneuvosto tekee päätöksen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023-2026
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 79,7 mrd. v. 2023. Sote-uudistuksesta johtuvan rakenteisen muutoksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee n. 13,9 mrd. eurolla vuodesta 2023 alkaen. Vuosina 2023—2026 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan keskimäärin n. 80,0 mrd. euroa vuoden 2023 hintatasossa. Budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 72,2 mrd. euroa v. 2023. Budjettitalouden verotulot kasvavat sote-uudistuksesta johtuen v. 2023. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta kasvaa ja valtion ansiotuloverotusta kiristetään kunnallisveron keventämistä vastaavasti. Kaiken kaikkiaan kuntien verotuloja leikataan v. 2023 n. 14,9 mrd. euroa ja valtion verotuloja kasvatetaan n. 14,6 mrd. euroa. Kehyskauden lopussa v. 2026 tulojen arvioidaan olevan 78,4 mrd. euroa. Budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan 7,5 mrd. euroa v. 2023 ja 6,7 mrd. euroa v. 2026. Kansantalouden tilinpidon mukaiseksi julkisen talouden alijäämäksi ennustetaan 1,7 % suhteessa BKT:hen v. 2023. Vuonna 2026 alijäämä olisi 1,8 % suhteessa BKT:hen. Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kasvaa koko kehyskauden ja on ennusteen mukaan 69,9 % suhteessa BKT:hen v. 2026.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen