Hallituksen esitys UM/2022/219
« Valtioneuvoston yleisistunto 17.11.2022 12.30
Ulkoministeriö
Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta
HE 271/2022Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Pekka Haavisto
Esittelijä
Lainsäädäntöneuvos Annika Naskila, p. +358 295 351 157
Asia
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi terrorismin ennaltaehkäisyä koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen vuonna 2015 tehdyn lisäpöytäkirjan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäpöytäkirjassa velvoitetaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2178 (2014) perustana käyttäen kriminalisoimaan matkustaminen ulkomaille terrorismia varten sekä mainitun matkustamisen rahoittaminen ja järjestäminen tai muu helpottaminen. Lisäksi lisäpöytäkirjassa velvoitetaan kriminalisoimaan osallistuminen yhteenliittymään tai ryhmään terrorismia varten ja koulutuksen saaminen terrorismiin. Kriminalisointivelvoitteiden lisäksi lisäpöytäkirja velvoittaa jokaista sopimuspuolta huolehtimaan tietojenvaihdosta koskien matkustamista terroristisessa tarkoituksessa. Lisäpöytäkirjan hyväksymisen ja voimaansaattamisen lisäksi ehdotetaan vähäisiä muutoksia terrorismirikoksia koskeviin rikoslain rangaistussäännöksiin, jotka viime vuosina tehtyjen lukuisten lainsäädäntömuutosten seurauksena jo lähes täysin vastaavat lisäpöytäkirjan velvoitteita. Terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan kouluttautumisen rangaistavuus laajennettaisiin kattamaan myös kouluttautuminen rangaistusasteikon perusteella lievimpiä terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia varten. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevassa säännöksessä korjattaisiin yleissopimukseen sitoutumisen yhteydessä siihen tullut virheellinen säännösviittaus, joka koskee myös lisäpöytäkirjaa. Lisäpöytäkirja on tullut kansainvälisesti voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017. Lisäpöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona Suomi on tallettanut lisäpöytäkirjan hyväksymiskirjan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. Esitykseen sisältyvä lisäpöytäkirjan voimaansaattamislaki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin lisäpöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan. Terrorismirikosten rangaistussäännöksiä koskevat rikoslain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin viimeistään lisäpöytäkirjan tullessa voimaan Suomen osalta.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta
Vaikutukset
Lisäpöytäkirjan pyrkimyksiä on tarkoitus tehostaa valtionsisäisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä. Lisäpöytäkirjan rikosoikeudellisten velvoitteiden itsenäisiä vaikutuksia voidaan pitää erittäin vähäisinä, koska kansallinen lainsäädäntö vastaa jo pitkälti lisäpöytäkirjan velvoitteita. Esityksellä ei ole suoraan ja perustellusti johdettavissa viranomaisten resurssivaikutuksia tai tietynsuuruisia taloudellisia vaikutuksia, joista aiheutuvia lisäkustannuksia ei katettaisi julkisen talouden suunnitelman mukaisten kehyspäätösten ja valtion talousarviossa muutoin osoitettavien määrärahojen puitteissa. Voidaan arvioida, että tiedonvaihto lisääntyisi niiden Euroopan neuvoston maiden ja lisäpöytäkirjan allekirjoittajien kanssa, jotka eivät kuulu Schengen-alueeseen ja tee kuulutuksia Schengenin tietojärjestelmään. Entistä kattavampi tiedonvaihto tehostaa rikostorjuntaa. Uusia viranomaisia ei ehdoteta perustettaviksi. Viranomaisten keskinäisiin suhteisiin esityksen ehdotuksilla ei ole myöskään vaikutuksia. Tämä koskee sekä viranomaisten keskinäisiä tehtäviä kuin niiden toimivaltasuhteitakin. Sama koskee viranomaisten menettelytapoja.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen