Valtioneuvoston kirjelmä VM/2022/285
« Valtioneuvoston yleisistunto 12.1.2023 13.00
Valtiovarainministeriö
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi välineen perustamisesta tuen antamiseksi Ukrainalle vuonna 2023 (makrotaloudellinen rahoitusapu plus), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse monipuolisen varainhankintastrategian käyttöönotosta yleisenä lainanottomenetelmänä ja Euroopan neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta
U 99/2022Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Annika Saarikko
Esittelijä
Finanssiasiantuntija, esittelijä Elisa Aaltonen, p. +35 8295530255
Asia
Komissio ehdottaa perustettavaksi uutta tukivälinettä, jonka kautta Ukrainalle voitaisiin myöntää lainoja erittäin edullisin ehdoin ja rahoittaa näiden lainojen korko- ja hallinnointikuluja vuoden 2023 alusta vuoden 2027 loppuun. Ehdotuksen tavoitteena on lyhytaikaisen taloudellisen avun tarjoaminen Ukrainalle ennakoitavasti, jatkuvasti, järjestelmällisesti ja oikea-aikaisesti sekä Ukrainan uudelleenasuttamisen ja alkuvaiheen jälleenrakennuksen rahoittaminen, huomioiden Ukrainan tukeminen eurooppalaisessa integraatiossa. Ehdotuksen mukaan lainamuotoinen tuki olisi enintään 18 miljardia euroa. Tuki maksettaisiin lähtökohtaisesti vuoden 2023 aikana, sisältäen kuitenkin mahdollisuuden tehdä maksatuksia 31.3.2024 saakka.
Esitys
Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen (RV)
Vaikutukset
TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Komission lainananto- ja lainanottotoimet perustuvat EU:n rahoituskehyksen menojen enimmäismäärän ja EU:n tulopuolen eli omien varojen enimmäismäärän väliin jäävään liikkumavaraan. Suomen laskennallinen vastuu MFA+-välineestä Ukrainalle annettavasta 18 miljardin euron lainasta on kokonaisuudessaan noin 309 miljoonaa euroa laskettuna Suomen BKTL-osuudella (Suomen BKTL-osuuden ennuste vuodelle 2023: 1,72 %). Suomen vastuu realisoituisi ainoastaan siinä tapauksessa, jos Ukraina ei pystyisi maksamaan/lyhentämään ottamaansa lainaa kokonaisuudessaan tai osittain, tai takausvastuussa oleva jäsenvaltio/jäsenvaltiot eivät pystyisi suoriutumaan vastuistaan. Lisäksi unioni maksaisi poikkeuksellisesti Ukrainan MFA+-välineen korko- ja hallinnointikustannuksia, jotka yleensä tulevat tukea saavan valtion maksettaviksi. Jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti osallistua MFA+-välineen lainanotosta aiheutuvien korko- ja hallinnointikustannusten kattamiseen EU:n talousarvioon siirrättävien ulkoisten käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen muodossa. Osallistuminen korko- ja hallinnointikustannusten kattamiseen vahvistetaan komission ja jäsenvaltion välisellä sopimuksella. Suomen mahdollinen osuus näistä kustannuksista olisi arviolta noin 10–15 miljoonaa euroa vuosittain voimassa olevan rahoituskehyksen aikana vuosina 2024–2027.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen