Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Venäjä aloitti torstaina 24. helmikuuta YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta rikkovan hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet ja tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
Suomen ulkopoliittinen johto seuraa tiiviisti Venäjän toimintaa ja Euroopan turvallisuustilannetta. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.
Euroopan unioni on asettanut ja asteittain laajentanut pakotteita Venäjälle Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin seurauksena maaliskuusta 2014 lähtien. Pakotteiden tarkoituksena on osana muita ulkopoliittisia toimia vaikuttaa politiikkaan tai toimintaan, jonka katsotaan uhkaavan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.
Pakotteita on koordinoitu tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Pakotteita on asetettu yksittäisille ihmisille ja yrityksille sekä tietyille sektoreille.
Henkilöpakotteissa on kyse varojen jäädytyksistä. Lisäksi pakotteiden kohteina olevien henkilöiden maahantulo ja kauttakulku estetään. Pakotteita, kuten vienti- ja tuontikieltoja, on suunnattu laajasti esimerkiksi energia-, puolustus-, ilmailu- sekä liikennesektoreille. Myös rahoitussektorille on asetettu monenlaisia pakotteita.
Lisäksi pakotekokonaisuuteen sisältyy muita toimia, kuten venäläisten koneiden lentokielto EU-alueella.
Valko-Venäjän aluetta on käytetty Ukrainaa vastaan kohdistuneeseen hyökkäykseen, minkä vuoksi Valko-Venäjän katsotaan osalliseksi hyökkäykseen. Siksi Venäjään kohdistettuja rahoitusalan pakotteita on laajennettu koskemaan myös Valko-Venäjää, jolloin Venäjä ei pääse kiertämään pakotteita Valko-Venäjän kautta. Lisäksi Valko-Venäjälle on asetettu aiemmin muita pakotteita.
Venäläisten viisumit Suomeen
EU:n ja Venäjän välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen soveltaminen on keskeytetty kokonaan 12. syyskuuta alkaen. Keskeyttäminen koskee kaikkia matkustajaryhmiä, jotka saapuvat EU:hun lyhytaikaista oleskelua varten.
Keskeyttämisen seurauksena viisumimaksu nousee, hakijan on toimitettava enemmän asiakirjatodisteita, viisumihakemusten käsittelyaika pitenee ja toistuvaisviisumien myöntämistä koskevat säännöt tiukentuvat.
Lisäksi Suomi on rajoittanut viisumihakemusaikojen määrää Venäjällä syyskuun alusta alkaen. Aiemmin varattavissa on ollut keskimäärin 1000 aikaa päivässä. Nyt määrä on rajoitettu 500 aikaan päivässä.
Ulkoministeriö on määritellyt viisumihakemusajoille kiintiöt. Kaikista tarjolla olevista ajoista 20 % on varattu turisteille ja 80 % perhesiteiden, työn tai opiskelun vuoksi matkustaville. Tämä tarkoittaa, että syyskuun alusta turismiin viisumia hakeville avataan viisumishakemusaikoja 10 % aiemmasta määrästä.
Pakotteiden vaikutukset Suomessa
Suomessa pakotteet vaikuttavat erityisesti niihin yrityksiin, jotka harjoittavat Venäjän-kauppaa. Ennen uusien pakotteiden asettamista yli 2000 yritystä kävi Venäjän kauppaa. Myös pakotteiden seurauksena tapahtunut Venäjän talouden voimakas heikentyminen sekä ennakoimattomuuden kasvu, vaikuttavat yritysten toimintaan. Välillisesti pakotteiden vaikutus on laajempi. Esimerkiksi ilmatilan sulkeminen lentoliikenteeltä ja rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet vaikuttavat moniin yrityksiin.
- Pakotteet ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan | ulkoministeriö
- Pakotteet | ulkoministeriö
- EU:n rajoittavat toimet Ukrainan kriisin johdosta
- Euroopan unionin virallinen lehti
- Vaikutukset Suomen talouteen ja rahoitusjärjestelmään | valtiovarainministeriö
- Kriisin vaikutukset Suomen ja euroalueen talouteen | Suomen pankki
- Vientipakotteet sekä vaikutukset yrityksiin ja yksityishenkilöihin | Tulli
- Ulkoministeriö rajoittaa viisumihakemusaikojen päivittäisen määrän puoleen Venäjällä | ulkoministeriön tiedote 16.8.2022
- Neuvosto päätti keskeyttää Venäjän viisumihelpotukset | Euroopan unionin neuvoston tiedote 9.9.2022
Ukraina on Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen pyytänyt Euroopan unionin ja Naton jäsenmailta tukea ja apua.
Suomi on lähettänyt Ukrainaan sotilaallisia suojavälineitä ja aseellista materiaaliapua. Lisäksi Suomi on myöntänyt humanitaarista apua maan akuuttiin hätään vastaamiseksi ja vahvistaa kehitysyhteistyön keinoin Ukrainan kestävyyttä sodan keskellä. Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta on lähetetty mittavat määrät apua Ukrainaan ja naapurimaihin.
Humanitaariseen apuun on kanavoitu lisärahoitusta YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. ICRC:n kautta Suomen humanitaarisella rahoituksella autetaan hädässä olevia ihmisiä muun muassa jakamalla vettä, ruokaa, lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita. UNHCR:n kautta autetaan kodeistaan paenneita tarjoamalla hätämajoitusta, suojatarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä. Suomen humanitääristä apua ohjautuu Ukrainaan myös YK-toimijoille myönnetyn yleisrahoituksen ja Euroopan unionin kautta.
Yli 5 miljoonaa ukrainalaista on paennut kotimaastaan. Myös Suomeen on tullut Ukrainasta sotaa pakenevia, jotka elokuun alkuun mennessä olivat jättäneet yli 35 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Merkittävä osa heistä on lapsia äiteineen.
Moni Ukrainasta paennut toivoo voivansa palata pian takaisin ja jää siksi ensisijaisesti lähialueelle. Suomeen tulijoiden määrä kasvaa edelleen, varsinkin jos Ukrainan naapurimaat eivät enää pysty ottamaan vastaan pakolaisia.
Suomi on varautunut sekä suureen tulijoiden määrään että pitkäkestoiseen maahantulon paineeseen. Sisäministeriö on asettanut poikkihallinnollisen ryhmän koordinoimaan Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä.
Elokuun alussa toiminnassa oli 77 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä kahdeksan alaikäisyksikköä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli 20 vastaanottokeskusta ja seitsemän alaikäisyksikköä.
Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille
Ukrainaista sotaa pakenevat ovat oikeutettuja tilapäiseen suojeluun EU-alueella. Tilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa. Tilapäistä suojelua haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta.
Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin ja ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin. Ukrainasta paenneilla on kuitenkin heti tilapäistä suojelua haettuaan oikeus tehdä vapaasti töitä ja opiskella Suomessa.
Ukrainalaisilla ei ole tarvetta hakea suojelua heti EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla viisumivapaasti ja voivat liikkua EU-alueella vapaasti 3 kuukauden ajan.
Opiskelun tukeminen
Kuntia kannustetaan varhaiskasvatuksen tarjoamiseen kaikille tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille. Kouluikäisille opetus järjestetään esi- tai perusopetuksena tai mm. maahanmuuttajille tarkoitettuna perusopetukseen valmistavana opetuksena. Oppilailla on oikeus perusopetuslain mukaiseen opetukseen, oppilaanohjaukseen sekä riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Kun maahantulija on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, hän voi opiskella Suomessa ilman rajoituksia.
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat hakea niihin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut avaavat uusia opiskelumahdollisuuksia auttaakseen maahan tulevia ukrainalaisia. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opintojen aloittamiseen tai jatkamiseen ja tutkijoille mahdollisuutta jatkaa tutkimustyötään Suomessa.
- Usein kysyttyä Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksista | sisäministeriö
- Usein kysyttyä Ukrainan tilanteesta | Maahanmuuttovirasto
- Ukrainan sodan vaikutukset maahantuloon | Rajavartiolaitos
- Tietoa Ukrainan sotaa pakeneville | EU
Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Suomen kokonaisturvallisuusmallin perusajatuksena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimin.
Hallitus ja viranomaiset seuraavat ja ennakoivat tilanteen kehitystä. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
Kyberturvallisuus
Ukrainan kybertilanteen kehittymistä seurataan tiiviisti sekä Suomessa että EU-tasolla. Kansainvälinen kybertoiminta on tällä hetkellä aktiivista, joten heijastevaikutukset voivat ulottua myös Suomeen.
Suomessa kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottamisesta ja ylläpitämisestä vastaa Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, joka tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja puolustusvoimien kanssa kyberuhkien pysäyttämiseksi. Viranomaisten rinnalla kyberuhkia torjuvat Suomessa yritysten ja organisaatioiden tietoturva-ammattilaiset.
Säteilytilanne
Tilanne Ukrainassa ei vaikuta säteilytilanteeseen Suomessa. Mikään Ukrainassa radioaktiivisiin materiaaleihin tai ydinvoimalaitoksiin liittyvä onnettomuus tai vahingonteko ei myöskään voi aiheuttaa tilannetta, jonka takia Suomessa tarvitsisi suojautua säteilyltä. Säteilyturvakeskus seuraa Ukrainan tilannetta ydin- ja säteilyturvallisuuden näkökulmasta.
Suomen huoltovarmuuden perustaso on hyvä, eikä Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ole välittömiä vaikutuksia huoltovarmuuteen. Suomi on vähemmän riippuvainen Venäjällä tuotetusta energiasta kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Kotimaiset raaka-aineet ovat suomalaisen elintarvikehuollon pohja. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia, mikä on huoltovarmuuden kannalta riittävä omavaraisuuden taso.
Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuuskriittiset yritykset seuraavat tilannetta säännöllisesti ja systemaattisesti.
Energia
Suomen energialähteiden jakauma on monipuolinen. Uusiutuvat tuotantomuodot ovat ohittaneet fossiilisten energialähteiden käytön.
Venäjältä Suomeen on tuotu öljyä, kaasua, kivihiiltä, puuhaketta ja ydinvoimaloissa käytettävää uraanipolttoainetta. Tietyissä huippukulutustilanteissa tuonti Venäjältä on ollut vaikeaa korvata muilla hankintalähteillä. Suomi on varautunut näihin tilanteisiin esimerkiksi öljytuotteiden varmuus- ja velvoitevarastoilla.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan on puuhakkeen, putkikaasun, kivihiilen ja sähkön tuonti Venäjältä katkennut kokonaan, ja raakaöljyn tuonti on korvattu tuonnilla muualta kuin Venäjältä.
Huoltovarmuuskeskus tarkkailee markkinoita kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja on tehnyt tehostettua varautumista yhdessä alan toimijoiden kanssa. Kotitalousasiakkaiden suora kaasun tarve kyetään kattamaan joka tilanteessa. Suomi on varautunut polttoaineiden mahdollisiin tuontihäiriöihin hyvin.
Yksityishenkilöt voivat tehdä lahjoituksia avustusjärjestöille. Järjestöillä on kattava kokemus konflikti- ja kriisitilanteissa toimimisesta, joten niillä on edellytykset saada apu perille Ukrainan erittäin haastavissa olosuhteissa. Tarkista rahankerääjän taustat, jos lahjoitat rahaa. Näin varmistat, että apu päätyy oikeaan paikkaan.
Lukuisat toimijat ja yksityishenkilöt ovat kertoneet hakevansa Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen takia paenneita ihmisiä Suomeen. On hyvä muistaa, että pakenevat ihmiset tarvitsevat usein tukea. Tämä on erityisen tärkeää lasten kohdalla. Viranomaisilla ja avustusjärjestöillä on kokemusta lasten auttamisesta kriisitilanteissa.
Maahanmuuttovirasto pyytää ilmoittamaan Ukrainasta vapaaehtoisilla kuljetuksilla saapuvista ukrainalaisista.
Suomen Punainen Risti on perustanut avuntarjoajille valtakunnallisen infopisteen, joka vastaa kysymyksiin ja kokoaa tietoa ihmisten tarjoamasta avusta.
Jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
Koronakriisin ja Ukrainan sodan vuoksi monen henkinen jaksaminen voi olla koetuksella pitkään kestäneen epävarmuuden vuoksi. Henkistä joustavuutta ja kriisinsietokykyä koetellaan. Läheisten ja ystävien kanssa sekä työpaikoilla ja kouluissa on hyvä keskustella omista ajatuksista ja tunteista. Jokainen reagoi omalla tavallaan tilanteeseen. On tärkeää, että emme osoita kiukkua tai vihaa muihin ihmisiin, kuten Suomessa asuviin venäläisiin.
Miten puhua tilanteesta lasten kanssa?
Aikuisten tehtävä on tuoda turvaa ja rauhaa lapsille ja nuorille, vaikka omat tunteet myllertäisivät. Tuntemukset myös tarttuvat helposti. Varhaiskasvatuksella, kouluilla ja oppilaitoksilla on kotien lisäksi erityisen tärkeä rooli lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen palauttamisessa.
Vinkkejä tilanteen käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa:
- Tukea Ukrainan sodan käsittelyssä | Mannerheimin lastensuojeluliitto
- Miten puhun sodasta nuoren kanssa? | Mieli ry
- Ukrainan kriisin käsittely lasten ja nuorten kanssa kasvatuksessa ja koulutuksessa | Opetushallitus
Mistä saa keskusteluapua?
Jos olet ahdistunut, masentunut tai sinulla on stressiin ja ahdistukseen liittyviä muita oireita, voit hakea apua matalalla kynnyksellä:
- Mieli ry.n kriisipuhelin vuorokauden ympäri, p. 09 2525 0111
- Valtakunnallinen Sekasin-chat 12–29-vuotiaille, avoinna arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24
- Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin, p. 116 111, avoinna arkisin klo 14–20 ja viikonloppuisin klo 17–20
- Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin, p. 0800 92277, avoinna ma–ti klo 10–13 ja 17–20, ke klo 10–13 sekä to 14–20
- Nuorille MLL:n chat
- Aikuisille Solmussa-chat, avoinna ma–to klo 15–19 sekä muut Tukinetin palvelut