Pakotteiden tarkoituksena on osana muita ulkopoliittisia toimia vaikuttaa toisen valtion tai ihmisryhmän harjoittamaan politiikkaan tai toimintaan, jonka katsotaan uhkaavan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi joukkotuhoaseiden levittäminen, kansainvälinen terrorismi tai laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa vienti- ja tuontirajoitukset, finanssipakotteet sekä matkustusrajoitukset.

EU on asettanut ja asteittain laajentanut pakotteita Venäjälle Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin seurauksena maaliskuusta 2014 lähtien. Venäjä aloitti 24. helmikuuta YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta rikkovan sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Euroopan unioni on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja asettanut useita kertoja erilaisia pakotteilta Venäjää kohtaan. Pakotteita on koordinoitu tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Pakotteita voidaan asettaa yksittäisille ihmisille ja yrityksille sekä tietyille sektoreille. 

Henkilöpakotteissa on kyse varojen jäädytyksistä. Lisäksi pakotteiden kohteina olevien henkilöiden maahantulo ja kauttakulku estetään.

Pakotteita, kuten vienti- ja tuontikieltoja, on suunnattu laajasti esimerkiksi energia-, puolustus-, ilmailu- sekä liikennesektoreille. Myös rahoitussektorille on asetettu monenlaisia pakotteita.

Lisäksi pakotekokonaisuuteen sisältyy muita toimia, kuten venäläisten koneiden lentokielto EU-alueella.

Valko-Venäjän aluetta on käytetty Ukrainaa vastaan kohdistuneeseen hyökkäykseen, minkä vuoksi Valko-Venäjän katsotaan osalliseksi hyökkäykseen. Siksi Venäjään kohdistettuja rahoitusalan pakotteita on laajennettu koskemaan myös Valko-Venäjää, jolloin Venäjä ei pääse kiertämään pakotteita Valko-Venäjän kautta. Lisäksi Valko-Venäjälle on asetettu aiemmin muita pakotteita.

Vaikutukset Suomessa

Suomessa pakotteet vaikuttavat erityisesti niihin yrityksiin, jotka harjoittavat Venäjän-kauppaa. Ennen uusien pakotteiden asettamista yli 2000 yritystä kävi Venäjän kauppaa. Rahoitussektoriin laajasti kohdistuvat pakotteet myös hidastavat Suomen ja Venäjän välistä maksuliikennettä.

• Pakotteet ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan | ulkoministeriö
• Pakotteet | ulkoministeriö

• EU:n rajoittavat toimet Ukrainan kriisin johdosta
• Euroopan unionin virallinen lehti

• Vaikutukset Suomen talouteen ja rahoitusjärjestelmään | valtiovarainministeriö
• Kriisin vaikutukset Suomen ja euroalueen talouteen | Suomen pankki
• Vientipakotteet sekä vaikutukset yrityksiin ja yksityishenkilöihin | Tulli

Ukraina on Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen pyytänyt Euroopan unionin ja Naton jäsenmailta tukea ja apua.

Suomi on myöntänyt humanitaarista apua maan akuuttiin hätään vastaamiseksi ja vahvistaa kehitysyhteistyön keinoin Ukrainan kestävyyttä sodan keskellä. Kehitysyhteistyön ja humanitäärisen avun lisärahoituksen lisäksi Suomi on lähettänyt Ukrainaan sotilaallisia suojavälineitä ja aseellista materiaaliapua. 

Humanitaariseen apuun on kanavoitu lisärahoitusta YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. ICRC:n kautta Suomen humanitaarisella rahoituksella autetaan hädässä olevia ihmisiä muun muassa jakamalla vettä, ruokaa, lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita. UNHCR:n kautta autetaan kodeistaan paenneita tarjoamalla hätämajoitusta, suojatarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä. 

Suomen humanitääristä apua ohjautuu Ukrainaan myös YK-toimijoille myönnetyn yleisrahoituksen ja Euroopan unionin kautta.

• Suomesta lähtenyt valtiollinen siviiliapu Ukrainaan ja lähialueille | sisäministeriö
• Suomen tuki Ukrainalle | ulkoministeriö

Tiedotteita ja uutisia

• Suomi lähettää lisää puolustustarvikeapua Ukrainaan | puolustusministeriö 5.5.22
• Suomi lisännyt kehitysyhteistyötukea Ukrainalle | ulkoministeriö 28.4.22
• Suomelta lisää puolustustarvikeapua Ukrainaan | puolustusministeriö 19.4.22
• Suomi lähetti lisää materiaaliapua Ukrainaan | sisäministeriö 5.4.22
• Suomi toimittaa lisää puolustustarvikkeita Ukrainaan | puolustusministeriö 24.3.22
• Suomen myöntämä humanitaarinen apu vastaa hätään Ukrainassa | ulkoministeriö 8.3.22
• Suomi lähettää Ukrainaan aseellista materiaaliapua | puolustusministeriö 28.2.22
• Suomi lähettää lisää tukea Ukrainalle | 27.2.22
• Suomelta lisätukea Ukrainalle | ulkoministeriö 25.2.22

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan jo yli 5 miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakenemaan maasta. Ensi vaiheessa muuttoliike suuntautuu Ukrainan naapurimaihin sekä maihin, joissa on jo valmiiksi ukrainalaisväestöä. Myös Suomessa asuu vakituisesti noin 7 200 ukrainalaista, ja erityisesti ukrainalaisen kausityövoiman rooli on viime vuosina ollut tärkeä.

Tarvittaessa Suomi on varautunut sekä suureen tulijoiden määrään että pitkäkestoiseen maahantulon paineeseen. Sisäministeriö on asettanut poikkihallinnollisen ryhmän koordinoimaan Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä.

Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille

Ukrainaista sotaa pakenevat ovat oikeutettuja tilapäiseen suojeluun EU-alueella. Tilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa. Tilapäistä suojelua haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta.

Ukrainalaisilla ei ole tarvetta hakea suojelua heti EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla viisumivapaasti ja voivat liikkua EU-alueella vapaasti 3 kuukauden ajan.

Opiskelun tukeminen

Kuntia kannustetaan varhaiskasvatuksen tarjoamiseen kaikille tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille. Kouluikäisille opetus järjestetään esi- tai perusopetuksena tai mm. maahanmuuttajille tarkoitettuna perusopetukseen valmistavana opetuksena. Oppilailla on oikeus perusopetuslain mukaiseen opetukseen, oppilaanohjaukseen sekä riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Kun maahantulija on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, hän voi opiskella Suomessa ilman rajoituksia.

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat hakea niihin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut avaavat uusia opiskelumahdollisuuksia auttaakseen maahan tulevia ukrainalaisia. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opintojen aloittamiseen tai jatkamiseen ja tutkijoille mahdollisuutta jatkaa tutkimustyötään Suomessa.

• Usein kysyttyä Ukrainan tilanteesta | Maahanmuuttovirasto
• Ukrainan sodan vaikutukset maahantuloon | Rajavartiolaitos
• Tietoa Ukrainan sotaa pakeneville | EU

• Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille | Maahanmuuttovirasto
• Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille | sisäministeriö
• Ohje tilapäistä suojelua saaville | työ- ja elinkeinoministeriö

• Venäjän hyökkäys Ukrainaan | opetus- ja kulttuuriministeriö 
• Opetustoimi, kansainväliset ohjelmat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan | Opetushallitus

Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Hallitus ja viranomaiset seuraavat ja ennakoivat tilanteen kehitystä. Uhka ei tällä hetkellä kohdistu Suomeen.

Suomen huoltovarmuuden perustaso on hyvä, eikä Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ole välittömiä vaikutuksia huoltovarmuuteen. Suomi on vähemmän riippuvainen Venäjällä tuotetusta energiasta kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Kotimaiset raaka-aineet ovat pitkälti suomalaisen elintarvikehuollon pohja. Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuuskriittiset yritykset seuraavat tilannetta säännöllisesti ja systemaattisesti. 

Kyberturvallisuus

Ukrainan kybertilanteen kehittymistä seurataan tiiviisti sekä Suomessa että EU-tasolla. Suomessa kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottamisesta ja ylläpitämisestä vastaa Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, joka tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja puolustusvoimien kanssa kyberuhkien pysäyttämiseksi.

Viranomaisten rinnalla kyberuhkia torjuvat Suomessa yritysten ja organisaatioiden tietoturva-ammattilaiset. 

Säteilytilanne

Tilanne Ukrainassa ei vaikuta säteilytilanteeseen Suomessa. Säteilyturvakeskus seuraa Ukrainan tilannetta ydin- ja säteilyturvallisuuden näkökulmasta.

• Ukrainan-tilanteen vaikutus Puolustusvoimiin
• Tietoa energiasta ja huoltovarmuudesta | työ- ja elinkeinoministeriö
• Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia huoltovarmuudesta | Huoltovarmuuskeskus
• Kyberturvallisuuskeskus
• Säteilytilanne Ukrainassa | Säteilyturvakeskus

Yksityishenkilöt voivat tehdä lahjoituksia avustusjärjestöille. Järjestöillä on kattava kokemus konflikti- ja kriisitilanteissa toimimisesta, joten niillä on edellytykset saada apu perille Ukrainan erittäin haastavissa olosuhteissa. Tarkista rahankerääjän taustat, jos lahjoitat rahaa. Näin varmistat, että apu päätyy oikeaan paikkaan. 

Lukuisat toimijat ja yksityishenkilöt ovat kertoneet hakevansa Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen takia paenneita ihmisiä Suomeen. On hyvä muistaa, että pakenevat ihmiset tarvitsevat usein tukea. Tämä on erityisen tärkeää lasten kohdalla. Viranomaisilla ja avustusjärjestöillä on kokemusta lasten auttamisesta kriisitilanteissa.

Maahanmuuttovirasto pyytää ilmoittamaan Ukrainasta vapaaehtoisilla kuljetuksilla saapuvista ukrainalaisista. 

• Avun tarjoaminen ukrainalaisille | sisäministeriö
• Ilmoita Ukrainasta saapuvien kuljetuksista | Maahanmuuttovirasto
• UKK – sota Ukrainassa: lahjoitukset ja muut veroasiat | Verohallinto

Koronakriisin ja Ukrainan sodan vuoksi monen henkinen jaksaminen voi olla koetuksella pitkään kestäneen epävarmuuden vuoksi. Henkistä joustavuutta ja kriisinsietokykyä koetellaan. Läheisten ja ystävien kanssa sekä työpaikoilla ja kouluissa on hyvä keskustella omista ajatuksista ja tunteista. Jokainen reagoi omalla tavallaan tilanteeseen. On tärkeää, että emme osoita kiukkua tai vihaa muihin ihmisiin, kuten Suomessa asuviin venäläisiin.

Miten puhua tilanteesta lasten kanssa? 

Aikuisten tehtävä on tuoda turvaa ja rauhaa lapsille ja nuorille, vaikka omat tunteet myllertäisivät. Tuntemukset myös tarttuvat helposti. 

Vinkkejä tilanteen käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa:

• Lapsi uutistulvassa | Mannerheimin lastensuojeluliitto
• Miten puhun sodasta nuoren kanssa? | Mieli ry
• Ohjeita varhaiskasvatukselle, kouluille ja oppilaitoksille Ukrainan tilanteen käsittelystä lasten kanssa. I Opetushallitus 24.2.22

Mistä saa keskusteluapua?

Jos olet ahdistunut, masentunut tai sinulla on stressiin ja ahdistukseen liittyviä muita oireita, voit hakea apua matalalla kynnyksellä: 

• Mieli ry.n kriisipuhelin vuorokauden ympäri, p. 09 2525 0111
• Valtakunnallinen Sekasin-chat 12–29-vuotiaille, avoinna arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24
• Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin, p. 116 111, avoinna arkisin klo 14–20 ja viikonloppuisin klo 17–20
• Nuorille MLL:n chat
• Aikuisille Solmussa-chat, avoinna ma–to klo 15–19 sekä muut Tukinetin palvelut

Suomi puhuu -livelähetykset

Valtioneuvoston kanslian Suomi toimii -viestintäkokonaisuus on käynnistänyt Suomi puhuu -livelähetysten sarjan, joka käsittelee ajankohtaisia jaksamisen teemoja.

Lähetysten aiheet ja aikataulu:

• Suomi puhuu | Suomi toimii