Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Venäjä aloitti 24.2.2022 YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta rikkovan hyökkäyksen Ukrainaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa ja tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
Ukraina on suvereeni valtio, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Suomi tukee Ukrainaa:
- Suomi tukee Ukrainan näkemyksiä ja tavoitteita kestävästä ja oikeudenmukaisesta rauhasta.
- Suomen tuki Ukrainalle jatkuu vankkumattomana niin pitkään kuin on tarve.
- Suomi tukee Ukrainaa sen jälleenrakentamisessa.
Suomen ulkopoliittinen johto seuraa tiiviisti Venäjän toimintaa ja Euroopan turvallisuustilannetta. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.
Euroopan unioni on asettanut ja asteittain laajentanut pakotteita Venäjälle Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin seurauksena maaliskuusta 2014 lähtien.
Pakotteiden tarkoituksena on osana muita ulkopoliittisia toimia heikentää Venäjän mahdollisuuksia käydä laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa ja vaikuttaa politiikkaan tai toimintaan, joka uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.
Pakotteita on koordinoitu tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Pakotteita on asetettu yksittäisille ihmisille ja yrityksille sekä tietyille toimialoille.
Henkilöpakotteissa on kyse varojen jäädytyksistä. Lisäksi pakotteiden kohteina olevien henkilöiden maahantulo ja kauttakulku estetään. Pakotteita, kuten vienti- ja tuontikieltoja, on suunnattu laajasti esimerkiksi energia-, puolustus-, ilmailu- sekä liikennesektoreille. Myös rahoitussektorille on asetettu monenlaisia pakotteita.
Euroopan unioni puuttuu pakotteilla myös niin sanotun varjolaivaston toimintaan. Venäjän varjolaivastolla viitataan tankkereihin, jotka ovat Venäjän hyökkäyssodan takia alkaneet toimia muiden kuin pakotteiden alaisten maiden lipun alla. Euroopan unioni on asettanut varjoaluksia pakotelistalle, jotta ne eivät voi kiertää öljyn hintakattomekanismia eli venäläistä öljyä koskevaa hintakattoa.
Lisäksi pakotekokonaisuuteen sisältyy muita toimia, kuten venäläisten koneiden lentokielto EU-alueella.
Venäjä on käyttänyt Valko-Venäjän aluetta Ukrainaa vastaan kohdistamaansa hyökkäykseen, minkä vuoksi Valko-Venäjä katsotaan osalliseksi hyökkäykseen. Siksi Venäjään kohdistettuja rahoitusalan pakotteita on laajennettu koskemaan myös Valko-Venäjää, jolloin Venäjä ei pääse kiertämään pakotteita Valko-Venäjän kautta. Lisäksi Valko-Venäjälle on asetettu aiemmin muita pakotteita.
- Pakotteet ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan | ulkoministeriöLinkki toiselle sivustolle
- Pakotteet | ulkoministeriöLinkki toiselle sivustolle
- EU:n pakotteet Venäjää vastaanLinkki toiselle sivustolle
- Euroopan unionin virallinen lehtiLinkki toiselle sivustolle
Venäläisille myönnettävät viisumit Suomeen
Suomi rajoittaa venäläisten matkustamista Schengen-viisumeilla turismitarkoituksessa Suomeen sekä kauttakulkutarkoituksessa muualle Schengen-alueelle. Maahantulorajoitukset ovat voimassa toistaiseksi.
Rajavartiolaitos päättää maahantulon sallimisesta aina rajatarkastuksen yhteydessä.
- Venäjän kansalaisten maahantulon rajoitukset | RajavartiolaitosLinkki toiselle sivustolle
- Suomi rajoittaa voimakkaasti venäläisten matkustamista turismitarkoituksessa Suomeen valtioneuvoston periaatepäätöksellä | ulkoministeriön ja sisäministeriön tiedote 29.9.2022
Pakotteiden vaikutukset Suomessa
Suomessa pakotteet vaikuttavat erityisesti niihin yrityksiin, jotka harjoittavat Venäjän-kauppaa. Ennen uusien pakotteiden asettamista yli 2000 yritystä kävi Venäjän kauppaa. Myös pakotteiden seurauksena tapahtunut Venäjän talouden voimakas heikentyminen sekä ennakoimattomuuden kasvu, vaikuttavat yritysten toimintaan. Välillisesti pakotteiden vaikutus on laajempi. Esimerkiksi ilmatilan sulkeminen lentoliikenteeltä ja rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet vaikuttavat moniin yrityksiin.
- Vaikutukset suomalaisiin yrityksiin | työ- ja elinkeinoministeriöLinkki toiselle sivustolle
- Vaikutukset Suomen talouteen ja rahoitusjärjestelmään | valtiovarainministeriöLinkki toiselle sivustolle
- Kriisin vaikutukset Suomen ja euroalueen talouteen | Suomen pankkiLinkki toiselle sivustolle
- Vientipakotteet sekä vaikutukset yrityksiin ja yksityishenkilöihin | TulliLinkki toiselle sivustolle
Ukraina on Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen pyytänyt Euroopan unionin ja Naton jäsenmailta tukea ja apua. Suomi tukee Ukrainaa ja myös sen sodasta kärsiviä naapurimaita monin tavoin.
Suomi tukee Ukrainan näkemyksiä ja tavoitteita kestävästä ja oikeudenmukaisesta rauhasta. Suomen tavoitteena on tukea Ukrainaa presidentti Zelenskyin rauhanaloitteen mukaisen rauhan tavoittelussa.
Suomi on lahjoittanut Ukrainalle yhteensä 27 puolustustarvikeapupakettia. Suomi on lähettänyt Ukrainaan sotilaallisia suojavälineitä ja aseellista materiaaliapua. Osana kansainvälistä Leopard-panssarivaunuja koskevaa yhteistyötä Suomi on päättänyt luovuttaa Ukrainalle Leopard 2 -raivauspanssarivaunuja sekä niiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyvää koulutusta. Kaikkien Suomen Ukrainalle toimittamien puolustustarvikepakettien korvattava arvo on nyt noin 2,5 miljardia euroa.
Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta Ukrainaan ja naapurimaihin on lähetetty muun muassa telttoja, terveydenhuollon tarvikkeita, paloautoja, ambulansseja ja varavoimalaitteita. . Euroopan unioni on antanut Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukea yli 88 miljardin euron arvosta.
Lisäksi Suomi on myöntänyt humanitaarista apua maan akuuttiin hätään vastaamiseksi ja vahvistaa kehitysyhteistyön keinoin Ukrainan kestävyyttä sodan keskellä.
Humanitaarista apua ovat toimittaneet perille YK-järjestöt ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. ICRC:n kautta Suomen humanitaarisella rahoituksella autetaan hädässä olevia ihmisiä muun muassa jakamalla vettä, ruokaa, lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta autetaan kodeistaan paenneita tarjoamalla hätämajoitusta, suojatarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä. Suomen humanitääristä apua ohjautuu Ukrainaan myös YK-toimijoille myönnetyn yleisrahoituksen ja Euroopan unionin kautta.
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan | puolustusministeriöLinkki toiselle sivustolle
- Suomesta lähtenyt valtiollinen siviiliapu Ukrainaan ja lähialueille | sisäministeriöLinkki toiselle sivustolle
- Suomen tuki Ukrainalle | ulkoministeriöLinkki toiselle sivustolle
- EU:n tuki Ukrainalle | Euroopan komissioLinkki toiselle sivustolle
- Suomi Ukrainassa | ulkoministeriöLinkki toiselle sivustolle
Miljoonia ukrainalaisia on paennut kotimaastaan. Noin 79 000 Ukrainasta paennutta on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta vuodesta 2022.
Suomessa on noin 45 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Vastaanottojärjestelmässä on noin 15 200 ukrainalaista ja kotikunnan on saanut noin 30 000 ukrainalaista. Loppujen arvioidaan palanneen takaisin Ukrainaan tai siirtyneen muualle EU-alueelle.
- Usein kysyttyä Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksista | sisäministeriöLinkki toiselle sivustolle
- Usein kysyttyä Ukrainan tilanteesta | MaahanmuuttovirastoLinkki toiselle sivustolle
- Ukrainan sodan vaikutukset ukrainalaisten maahantuloon | RajavartiolaitosLinkki toiselle sivustolle
- Tietoa Ukrainan sotaa pakeneville | EULinkki toiselle sivustolle
Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille
Ukrainaista sotaa pakenevat ovat oikeutettuja tilapäiseen suojeluun EU-alueella. Tilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa. Tilapäistä suojelua haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta.
Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin ja ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin. Ukrainasta paenneilla on kuitenkin heti tilapäistä suojelua haettuaan oikeus tehdä vapaasti töitä ja opiskella Suomessa.
Ukrainalaisilla ei ole tarvetta hakea suojelua heti EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla viisumivapaasti ja voivat liikkua EU-alueella vapaasti 3 kuukauden ajan.
Tilapäisen suojelun piirissä olevat henkilöt voivat hakea kotikuntamerkintää kotikuntalain mukaisin edellytyksin vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
- Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille | MaahanmuuttovirastoLinkki toiselle sivustolle
- Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille | sisäministeriöLinkki toiselle sivustolle
- Ohje tilapäistä suojelua saaville | työ- ja elinkeinoministeriöLinkki toiselle sivustolle
Opiskelun tukeminen
Kuntia kannustetaan varhaiskasvatuksen tarjoamiseen kaikille tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille. Kouluikäisille opetus järjestetään esi- tai perusopetuksena tai mm. maahanmuuttajille tarkoitettuna perusopetukseen valmistavana opetuksena. Oppilailla on oikeus perusopetuslain mukaiseen opetukseen, oppilaanohjaukseen sekä riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti, kun he sitä tarvitsevat. Kun maahantulija on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, hän voi opiskella Suomessa ilman rajoituksia.
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat hakea niihin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut avaavat uusia opiskelumahdollisuuksia auttaakseen maahan tulevia ukrainalaisia. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opintojen aloittamiseen tai jatkamiseen ja tutkijoille mahdollisuutta jatkaa tutkimustyötään Suomessa.
Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Puolustusvoimat tekee työtä Suomen sotilaallisen turvallisuuden eteen kaikissa tilanteissa.
Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Suomen kokonaisturvallisuusmallin perusajatuksena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimin.
Hallitus ja viranomaiset seuraavat ja ennakoivat tilanteen kehitystä. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
Kyberturvallisuus
Ukrainan kybertilanteen kehittymistä seurataan tiiviisti sekä Suomessa että EU-tasolla. Kansainvälinen kybertoiminta on tällä hetkellä aktiivista, joten heijastevaikutukset voivat ulottua myös Suomeen.
Suomessa kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottamisesta ja ylläpitämisestä vastaa Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, joka tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja puolustusvoimien kanssa kyberuhkien pysäyttämiseksi. Viranomaisten rinnalla kyberuhkia torjuvat Suomessa yritysten ja organisaatioiden tietoturva-ammattilaiset.
Säteilytilanne
Tilanne Ukrainassa ei vaikuta säteilytilanteeseen Suomessa. Mikään Ukrainassa radioaktiivisiin materiaaleihin tai ydinvoimalaitoksiin liittyvä onnettomuus tai vahingonteko ei myöskään voi aiheuttaa tilannetta, jonka takia Suomessa tarvitsisi suojautua säteilyltä. Säteilyturvakeskus seuraa Ukrainan tilannetta ydin- ja säteilyturvallisuuden näkökulmasta.
Suomen huoltovarmuuden perustaso on hyvä, ja Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Suomi on vähemmän riippuvainen Venäjällä tuotetusta energiasta kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Kotimaiset raaka-aineet ovat suomalaisen elintarvikehuollon pohja. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia, mikä on huoltovarmuuden kannalta riittävä omavaraisuuden taso.
Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuuskriittiset yritykset seuraavat tilannetta säännöllisesti ja systemaattisesti.
Energiahuolto
Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään. Uusiutuvat tuotantomuodot ovat ohittaneet fossiilisten energialähteiden käytön.
Venäjältä Suomeen on tuotu öljyä, kaasua, kivihiiltä, puuhaketta ja ydinvoimaloissa käytettävää uraanipolttoainetta. Tietyissä huippukulutustilanteissa tuonti Venäjältä on ollut vaikeaa korvata tuonnilta muualta. Suomi on varautunut näihin tilanteisiin esimerkiksi öljytuotteiden varmuus- ja velvoitevarastoilla.
Venäjä on katkaissut kaasutoimitukset useisiin EU:n jäsenmaihin. Myös puuhakkeen, kivihiilen ja sähkön tuonti Venäjältä on katkennut, ja raakaöljyn tuonti on korvattu tuonnilla muualta kuin Venäjältä.
Huoltovarmuuskeskus tarkkailee markkinoita kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja on varautunut tilanteeseen yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Yksityishenkilöt voivat tehdä lahjoituksia avustusjärjestöille. Järjestöillä on kattava kokemus konflikti- ja kriisitilanteissa toimimisesta, joten niillä on edellytykset saada apu perille Ukrainan erittäin haastavissa olosuhteissa. Tarkista rahankerääjän taustat, jos lahjoitat rahaa. Näin varmistat, että apu päätyy oikeaan paikkaan.
Lukuisat toimijat ja yksityishenkilöt ovat kertoneet hakevansa Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen takia paenneita ihmisiä Suomeen. On hyvä muistaa, että pakenevat ihmiset tarvitsevat usein tukea. Tämä on erityisen tärkeää lasten kohdalla. Viranomaisilla ja avustusjärjestöillä on kokemusta lasten auttamisesta kriisitilanteissa.
Maahanmuuttovirasto pyytää ilmoittamaan Ukrainasta vapaaehtoisilla kuljetuksilla saapuvista ukrainalaisista.
Jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
- Avun tarjoaminen ukrainalaisille | sisäministeriöLinkki toiselle sivustolle
- Miten voin auttaa ukrainalaisia? | MaahanmuuttovirastoLinkki toiselle sivustolle
- UKK – sota Ukrainassa: lahjoitukset ja muut veroasiat | VerohallintoLinkki toiselle sivustolle
- Kotoutumisentukena.fiLinkki toiselle sivustolle
- Varautuminen kotona | 72 tuntiaLinkki toiselle sivustolle
Monen henkinen jaksaminen voi olla koetuksella pitkään kestäneen epävarmuuden vuoksi. Henkistä joustavuutta ja kriisinsietokykyä koetellaan. Läheisten ja ystävien kanssa sekä työpaikoilla ja kouluissa on hyvä keskustella omista ajatuksista ja tunteista. Jokainen reagoi omalla tavallaan tilanteeseen. On tärkeää, että emme osoita kiukkua tai vihaa muihin ihmisiin, kuten Suomessa asuviin venäläisiin.
Miten puhua tilanteesta lasten kanssa?
Aikuisten tehtävä on tuoda turvaa ja rauhaa lapsille ja nuorille, vaikka omat tunteet myllertäisivät. Tuntemukset myös tarttuvat helposti. Varhaiskasvatuksella, kouluilla ja oppilaitoksilla on kotien lisäksi erityisen tärkeä rooli lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen palauttamisessa.
Vinkkejä tilanteen käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa:
- Tukea Ukrainan sodan käsittelyssä | Mannerheimin lastensuojeluliittoLinkki toiselle sivustolle
- Miten puhun sodasta nuoren kanssa? | Mieli ryLinkki toiselle sivustolle
- Ukrainan kriisin käsittely lasten ja nuorten kanssa kasvatuksessa ja koulutuksessa | OpetushallitusLinkki toiselle sivustolle
Mistä saa keskusteluapua?
Jos olet ahdistunut, masentunut tai sinulla on stressiin ja ahdistukseen liittyviä muita oireita, voit hakea apua matalalla kynnyksellä:
- Mieli ry.n kriisipuhelin vuorokauden ympäri, p. 09 2525 0111
- Valtakunnallinen Sekasin-chatLinkki toiselle sivustolle 12–29-vuotiaille, avoinna arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24
- Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin, p. 116 111, avoinna arkisin klo 14–20 ja viikonloppuisin klo 17–20
- Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin, p. 0800 92277, avoinna ma–ti klo 10–13 ja 17–20, ke klo 10–13 sekä to 14–20
- Nuorille MLL:n chatLinkki toiselle sivustolle, avoinna joka ilta klo 17–20
- Aikuisille Solmussa-chatLinkki toiselle sivustolle, avoinna ma–to klo 15–19 sekä muut Tukinetin palvelutLinkki toiselle sivustolle
Tiedotteet
Uusi raportti esittää väestönsuojeluun parannuksia Ukrainan kokemusten perusteella
EU-maat vauhdittavat Euroopan puolustusta ja Ukrainan aseapua
Suomi ja Ukraina tiivistävät väestönsuojiin liittyvää yhteistyötä
Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska vieraili koulussa osana virallista vierailua Suomeen
Pääministeri Orpo tapasi Ukrainan presidentti Zelenskyin Helsingissä
Sodan vaikutukset ja Suomen toiminta ministeriöittäin
Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on monenlaisia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Suomi pyrkii auttamaan Ukrainaa ja ukrainalaisia.
Ministeriöt ovat koonneet tietoa siitä, mitä seurauksia hyökkäyksellä on eri hallinnonaloilla ja mihin toimiin Suomi on ryhtynyt.
UlkoministeriöLinkki toiselle sivustolle
Tietoa pakotteista ja vientivalvonnasta sekä matkustustiedotteet.
SisäministeriöLinkki toiselle sivustolle
Tietoa maahanmuutosta, rajavalvonnasta ja siviiliavusta sekä kansallisesta turvallisuudesta, väestön suojaamisesta ja pelastustoimesta.
Työ- ja elinkeinoministeriöLinkki toiselle sivustolle
Tietoa energiasta, huoltovarmuudesta, vaikutuksista yrityksiin sekä ulkorajayhteistyöstä.
ValtiovarainministeriöLinkki toiselle sivustolle
Tietoa Suomen taloudesta, ja rahoitusjärjestelmästä sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuurista ja digipalveluista.
PuolustusministeriöLinkki toiselle sivustolle
Tietoa Suomen puolustusmateriaalituesta Ukrainalle.
Opetus- ja kulttuuriministeriöLinkki toiselle sivustolle
Tietoa varhaiskasvatuksesta, koulutuksen järjestämisestä sekä korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyöstä.