FI SV EN

Hallitus sopi uusista panostuksista kasvuun ja työllisyyteen

Valtioneuvoston viestintäosasto 25.4.2017 23.07
Tiedote

Satavuotias Suomi on monilla mittareilla yksi maailman johtavia maita. Nopeasti muuttuva epävakaa toimintaympäristö kuitenkin haastaa meitä vahvistamaan kykyämme reagoida muutokseen ja tarttua sen tuomiin mahdollisuuksiin. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on puolivälintarkastelussaan arvioinut hallitusohjelmansa toteutumista ja tarvittavia lisätoimia sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitus tarkasteli myös yli vaalikauden ulottuvia uudistustarpeita hallitusohjelman pitkän aikavälin vision mukaisesti. Lisäksi hallitus päätti lisätä ministerien määrää kolmella.

Kilpailukyky, työllisyys ja palveluiden uudistaminen ovat edelleen hallituksen talouspolitiikan keskiössä. Talouspolitiikka tähtää julkisen talouden velkaantumisen taittamiseen ja kestävyysvajeen kattamiseen säästöillä sekä toimilla, jotka tukevat kasvua ja tehostavat julkista palveluntuotantoa.

Hallitus pitää kiinni julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainotavoitteesta ja kuroo umpeen 10 miljardin euron kestävyysvajetta. Sitä katetaan 4 miljardin euron säästöillä sekä julkista taloutta kohentavilla 4 miljardin euron reformeilla. Loput 2 miljardia katetaan työllisyyttä ja kasvua vauhdittavilla toimilla.

Hallituksen keskeiset teemat puoliväliriihessä olivat:

  • osaaminen, kasvu ja työllisyys
  • välittäminen
  • uudistaminen
  • turvallisuus.

Erityisesti näihin kokonaisuuksiin kohdennettiin lisätoimia ja -panostuksia. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä. Hallitus päättää uusista kasvua ja työllisyyttä edistävistä toimista sekä verotukseen liittyvistä kokonaisuuksista syksyn budjettiriihessä.

Liite: Hallituksen toimintasuunnitelman uudet avaukset

Osaaminen, kasvu ja työllisyys

Uudistetut työllisyys- ja yrittäjyyspaketit

Päivitettyjen pakettien keskeisiä sisältöjä ovat nollatuntisopimusten reilujen pelisääntöjen yleiset periaatteet, työttömien aktivointi, palkkatuen käytön tehostaminen, yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen sekä itsensä työllistäjien työttömyysturvan parantaminen. Työvoimapalvelujen resursseja lisätään 25 miljoonalla eurolla.

Aloitetaan selvityshenkilöiden ehdotuksen valmistelu työttömien mahdollisuudesta harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden ajan ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta. Tavoitteena on rahoituspäätöksen tekeminen budjettiriihessä. Myös yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa aletaan valmistella.

Työttömyysturvaa ehdotetaan uudistettavaksi ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa. Uudistus vähentää valtionosuutta noin 8 miljoonaa euroa vuositasolla.

Hallitus yhdistää nuorten työllistämiseen käytetyn Sanssi-kortin sekä yli 30-vuotiaiden palkkaamiseen suunnatun Duuni-kortin yhdeksi palkkatukikortiksi. Tarkoituksena on, että jo työhaastattelussa työnantajalla on tieto mahdollisuudesta käyttää palkkatukea kyseisen työttömän kohdalla.

Säädetään laki yksityishenkilön konkurssista. Tällä tarjotaan ja turvataan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle.

Liite: Hallituksen linjaamat työllisyystoimet

Harmaa talous

Selvitetään, miten työ- ja elinkeinoministeriön ohjausvaltaa voidaan maakuntauudistuksen yhteydessä vahvistaa liittyen työvoiman tarveharkintaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Vinjetti otetaan käyttöön hallitusohjelman mukaisesti.

Laajennetaan rakennusalalla käytettyä veronumerokäytäntöä muille toimialoille, kuten telakoille sekä ravintola- ja siivousaloille erikseen tehtävän selvityksen suositusten mukaisesti.

Liite: Hallituksen täydentävät linjaukset harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi

Kannustinloukkuja puretaan

Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi hallitus on päättänyt pienentää kannustinloukkuja. Yhteensä toimilla saavutetaan noin 5 000 työllisen lisäys. Työllisyysvaikutusarvio perustuu valtiovarainministeriön laskelmiin.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta.  Arviolta 6 700 perhettä tulee maksuttomuuden piiriin, ja maksukertymä alenee vuonna 2018 arviolta 69 miljoonalla eurolla. Toimien kuntataloutta heikentävä vaikutus kompensoidaan peruspalveluiden valtionosuuksia, kuntien yhteisöveron jako-osuutta sekä kiinteistöveron alarajoja korottamalla.

Asumistukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto. Nettosäästöstä pääosa kohdennetaan ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseen syksyn budjettiriihessä. Asumistuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi asumistukimenojen kasvun hillitsemiseksi.

Ulosottoon lisätään huojennus, joka ulosottomiehen tulisi myöntää pitkän työttömyyden jälkeen työllistyneelle velalliselle, jos velallinen sitä pyytää.

Alueellista liikkuvuutta parannetaan muun muassa verovapaiden päivärahojen aikarajaa pidentämällä ja liikkuvuusavustusta laajentamalla.

Liite: Hallituksen päätös kannustinloukkujen purkamisesta

Tutkimus, Business Finland ja matkailun kärkihanke

Osana kokonaisuutta hallitus panostaa yritysten tuotekehitykseen, uudistumiseen, huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen osoittamalla Tekesille määrärahoja yhteensä 70 miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019. Rahoitusta suunnataan kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin. Suomen Akatemialle varataan vastaavasti yhteensä 50 miljoonaa euroa lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen vuosina 2018 ja 2019. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.

Hallitus hakee lisäpanostuksia osaamiseen ja koulutukseen myös pääomituksen avulla. Tekesille ja Suomen Akatemialle varataan molemmille 60 miljoonan euron pääomitus. Lisäksi valtio varautuu pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoonalla eurolla. 

Yritysten vientitoimintaa ja matkailun edistämistä tuetaan yhteensä 50 miljoonan euron lisärahoituksella vuosina 2018 ja 2019. Vuoden 2018 alussa aloittava Business Finland kokoaa saman katon alle nykyiset Tekesin ja Finpron innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut.

Talent Boost -ohjelmalla houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Yritysten viranomaispalvelut mahdollistetaan jatkossa myös englannin kielellä. Työllisyyttä ja kasvua tuetaan erityisellä startup -yrittäjän oleskeluluvalla.

Lukiouudistus

Hallitus toteuttaa lukiouudistuksen. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Välittäminen

Hallitus käynnistää uusia toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi. Toimia rahoitetaan ministeriöiden omien hallinnonalan budjettien sekä käynnissä olevina kärkihankkeina. Uutta rahaa näihin toimiin kohdistetaan 45 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019.

Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta kehitetään. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä lasten ja perheiden saamaa moniammatillista tukea.

Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tukea kohdennetaan haasteellisempien alueiden kouluille esimerkiksi erityisopetukseen ja opetusryhmien pienentämiseen.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019. Rahoituksella vahvistetaan ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota, ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä rakennetaan yhdessä työelämän kanssa polkuja koulutukseen ja työelämään.

Alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palveluja tarjoavan Ohjaamo-toiminnan rahoitus vakiinnutetaan.

Hallitus kohdentaa 3 miljoonan euron lisärahoituksen päihdeäitien hoitoon.

Liite: Hallituksen linjaukset nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi

Uudistuminen

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa Suomi on päättänyt luopua kivihiilen energiakäytöstä, puolittaa tuontiöljyn käytön ja nostaa uusiutuvan energian osuuden yli 50 prosenttiin. Näillä toimilla Suomi täyttää sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimukseen.

Tähän tarkoitukseen lisätään 25 miljoonaa euroa vuosina 2018—2021. Päätetyllä lisärahoituksella edistetään vähäpäästöistä liikennettä kuten sähkö- ja kaasuautoilua, uusiutuvan energian tuotantoa, puurakentamista ja strategian tavoitteita edistäviä kokeiluja. Lisäksi kokeilutoiminnassa priorisoidaan kiertotalouteen, tekoälyyn ja työllistämiseen liittyviä kokeiluja.

Sote- ja maakuntauudistus

Hallitus päätti perustaa SoteDigi-kehitysyhtiön sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisujen sekä muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittämistä varten. Yhtiön keskeisenä tavoitteena on maakuntien tuottavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden ja -tehokkuuden lisääminen siten, jotta maakunnat voivat saavuttaa niille asetetun säästötavoitteen.

Hallitus varautuu kehyksessä SOTE- ICT:n kehittämismenoihin. Tarkemmin asiaa käsitellään kesäkuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018.

Lisäksi hallitus päätti 58 miljoonan euron rahoituksesta vuodelle 2018 maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon tukemiseen.

Turvallisuus

Turvallisuusympäristössä tapahtuvaan muutokseen vastaaminen edellyttää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa, lainsäädäntötoimia toimivaltuuksien tarkistamiseksi sekä turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista. Turvallisuuteen lisätään 98 miljoonaa euroa vuonna 2018 (PLM 52 miljoonaa ja SM 46 miljoonaa).

Hallitus vahvistaa toimintamallin valtioneuvoston yhteisen turvallisuustilannekuvan tuottamiseksi ja käsittelemiseksi. Hallitus vahvistaa hybridiuhkien tunnistamis- ja analyysikykyä. Hallitus toteuttaa lainsäädäntöhankkeita hybridiuhkiin, terrorismiin, ääriliikkeisiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen varautumiseksi. Hallitus jatkaa turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toimeenpanoa.

Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan muun muassa seuraavissa kokonaisuuksissa: valmiuden parantaminen, materiaalihankinnat ja strategiset hankkeet.

Toimenpiteillä parannetaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, ennalta estetään uhkia ja vastataan niihin.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun käynnistäminen

Hallitus käynnistää valmistelut työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavasta, eriarvoisuutta vähentävästä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Valmistelussa otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun, osallistumistulokokeilun ja muiden käynnistettävien tutkimusten, laajan kuulemiskierroksen ja selvitysten tulokset sekä kansallisen tulorekisterin tuomat mahdollisuudet.

Lisäksi selvitetään kustannus-, työllisyys-, tulonjako- ynnä muut vaikutukset, jos asumisen tukeminen irrotetaan toimeentulotuesta ja hoidetaan pelkästään asumisen tukien kautta. Eri vaihtoehtoja käsittelevä valmistelu työ koordinoidaan Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän kanssa ja on valmiina helmikuussa 2019. Valmistelusta vastaavat STM, TEM ja VM.

Määrärahapoimintoja

  • Käynnistetään Raide-Jokerin rakentamiseen liittyvä Kehä I:n Laajalahden kohta. Hankkeen kustannusarvio on arviolta 30 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on enintään 20 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan perusväylänpidon määrärahojen uudelleenkohdennuksella.
  • Hallitus panostaa datanhallinnan ja suurteholaskennan kehittämiseen yhteensä 33 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelmalla nostetaan alan tutkimusinfrastruktuuri kansainväliselle tasolle ja vahvistetaan tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja koulutusta.
  • Poliisille kohdennetaan 34,5 miljoonaa euroa lisää muun muassa ydintoimintojen turvaamiseen vuonna 2018.
  • Supon määrärahoja korotetaan 3,5 miljoonalla eurolla.
  • Rajavartiolaitoksen määrärahoja lisätään noin 8 miljoonalla eurolla muun muassa ulkorajoilla tehtävien tarkastusten tehostamiseen vuonna 2018.
  • Hallitus kohdistaa 52 miljoonaa euroa puolustukseen.
  • Hallitus varaa peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 15 miljoonaa euroa lisää rahoitusta.
  • Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen varataan 5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä lasten ja perheiden saamaa moniammatillista tukea.
  • Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa. Rahoituksella muun muassa digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja reformin tavoitteiden mukaisesti, ehkäistään keskeyttämistä ja syrjäytymistä ja rakennetaan yhdessä työelämän kanssa koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille.
  • Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa.
  • Eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.
  • Hallitus vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua lisäämällä 5 miljoonan euron vuosittaisen panostuksen METSO-ohjelman toimeenpanoon. METSO painottuu ennen kaikkea vanhojen metsien suojeluun. Ohjelman tavoitteisiin sisältyy myös puustoisten soiden suojelu.
  • Viestintävirastolle osoitetaan lisämäärärahaa tietoturvallisuuden toimintavarmuuden ja yksityisyydensuojan varmentamiseksi ja kehittämiseksi 2 miljoonaa euroa vuosittain tavoitteena muun muassa digitaalisten alustojen ja palveluiden sujuva yhteentoimivuus.
  • EU-puheenjohtajakauden kokonaismenoihin on varauduttu kehyksessä yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosina 2018—2020. Tämän lisäksi sisäministeriön pääluokkaan sisältyy lisäys puheenjohtajuuskauden turvallisuusmenojen määrärahoihin.

Kuntatalous lähellä tasapainoa

Sekä kuntien omat sopeutustoimet että pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimet ovat vahvistaneet kuntataloutta. Kuntatalouden tasapainottaminen kuitenkin edellyttää, että kunnat käyttävät hyväkseen hallitusohjelman toimenpiteiden ja kilpailukykysopimuksen mahdollistaman säästöpotentiaalin. Sopeutustoimista huolimatta kuntatalouden lainakanta kasvaa.

Sopeuttamistoimet

Hallituksen julkista taloutta välittömästi vahvistava sopeutuskokonaisuus koostuu julkisten menojen kasvua hillitsevistä toimista ja menojen uudelleenkohdennuksista niin, että toimet yhdessä vahvistavat julkista taloutta noin 4 miljardilla eurolla. Sopeutustoimien vaikutukset ovat täsmentyneet valmistelun aikana, minkä lisäksi säästölistaan on tullut päätösperäisiä muutoksia. Sopeuttamistoimien vaikutuksen säilyttämiseksi 4 miljardissa eurossa hallitus on päättänyt, että maakuntien rahoituksen vuoden 2020 indeksikorotuksesta toteutetaan puolet.

Hallitusohjelman mukaan hallitus vähentää kuntien kustannuksia miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita pitkällä aikavälillä, eli vuoteen 2029 mennessä. Hallitus on päättänyt, että säästötavoitteen arvioinnissa huomioidaan koko julkinen talous ja tarkentanut toimenpidekokonaisuudet, joiden yhteenlaskettu säästöpotentiaali yltää 1 miljardiin euroon.

Valtiontalouden alijäämä pienenee, mutta uutta velkaa otetaan edelleen

Budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 51,3 miljardia euroa vuonna 2018. Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna tulot ennen nettolainanottoa ovat noin 0,7 miljardia euroa korkeammalla tasolla vuonna 2018. Kehyskaudella varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 8,2 % vuodessa. Vuonna 2021 budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 68,3 miljardia euroa. Merkittävä muutos valtion verotuottoihin seuraa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvästä verouudistuksesta, joka kasvattaa budjetin verotuloja vuositasolla noin 13,4 miljardia euroa. Pois lukien sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus tulot kasvaisivat keskimäärin 1,9 % vuodessa.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa.

 

 2017, TA

 2018, JTS

 2019, JTS

 2020, JTS

 2021, JTS

Tulot pl nettolainanotto

49,9

51,3

64,0

66,3

68,3

Menot

56,0  

55,4

68,2

68,8

71,8

Alijäämä

- 5,6  

 - 4,1  

- 4,2  

- 2,5  

- 3,6  

Budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 55,4 miljardia euroa vuonna 2018. Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna menot ovat noin 0,5 miljardia euroa korkeammalla tasolla vuonna 2018. Menotasoa kasvattaa mm. kilpailukykysopimus sekä sote- ja maakuntauudistukseen toimeenpanokustannukset. Sen sijaan menotasoa on alentanut arvio turvapaikanhakijoista aiheutuvista menoista. Maahanmuuttoon liittyvät määräraha-arviot ovat alentuneet vuosittain noin 300 miljoonalla eurolla edelliseen kehyspäätökseen verrattuna. Oletusta turvapaikanhakijoiden määrästä on alennettu 7000 vuosittaiseen hakijaan syksyllä 2016 arvioidusta 10 000 hakijasta. Lisäksi perheenyhdistämisen arviot ovat muuttuneet edellisen kehyspäätöksen laatimiseen jälkeen.

Lisäksi valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus toteutuu arvioitua alempana ja korkomenoarvio on alentunut. Pois lukien sote- ja maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset budjettitalouden menojen arvioidaan nimellisesti kasvavan keskimäärin noin 1 % vuodessa kehyskaudella.

Valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan noin 4,1 miljardia euroa vuonna 2018, kun vuodelle 2017 arvioitu alijäämä talousarvion mukaan on 5,6 miljardia euroa. Alijäämä pienenee vuonna 2020, mutta kasvaa jälleen vuonna 2021 johtuen etenkin puolustusvoimien strategisista suorituskykyhankkeista. Valtionvelan oletetaan kasvavan noin 14 miljardilla eurolla kehyskauden aikana ja nousevan 123 miljardiin euroon vuonna 2021.

Talous kasvaa, julkisen talouden velkaantuminen jatkuu

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen kansantalous kasvoi 1,4 % vuonna 2016. Kasvun lähteinä olivat yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit. Kuluvana vuonna kasvu jatkuu ja sen pohja laajenee. Vuosina 2017–2019 kasvun arvioidaan pysyttelevän runsaassa prosentissa. Suomen talous on viimeisen vuosikymmenen ajan kärsinyt teollisuuden rakennemuutoksesta, joka on heikentänyt talouden kasvumahdollisuuksia. Tulevien vuosien kasvunäkymää heikentää lisäksi työikäisen väestön määrän supistuminen.

Suomen julkinen talous painui alijäämäiseksi viime vuosikymmenen loppupuolella, mutta parin viime vuoden aikana julkisyhteisöjen rahoitusasema on kohentunut. Kuluvana vuonna julkisen talouden alijäämä kuitenkin kasvaa erityisesti kilpailukykysopimuksen ja siihen liittyvien veronalennusten vuoksi. Sopeutustoimet ja vakaa talouskasvu vahvistavat julkisyhteisöjen rahoitusasemaa tulevina vuosina. Julkinen talous pysyy kuitenkin edelleen alijäämäisenä, ja julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan taittuen ainoastaan väliaikaisesti vuosikymmenen vaihteessa. Jotta julkinen talous olisi kestävällä pohjalla, julkisyhteisöjen rahoitusaseman tulisi olla selkeästi ylijäämäinen v. 2021. Väestön ikääntymisestä johtuva eläke-, terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoivamenojen kasvu aiheuttaa pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan haasteen julkiselle taloudenpidolle.

Edellä esitetyt kansantaloudelliset arviot ovat alustavia. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti julkisen talouden suunnitelman kanssa.

Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy vakausohjelma, jonka Suomi toimittaa EU:lle. Ohjelmassa hallitus kuvaa julkisen talouden suunnitelmiaan. Ohjelma on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa.

Lisätalousarvio

Hallitus neuvottelee 19.5.2017 vuoden 2017 ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä. Siinä tullaan käsittelemään muun muassa seuraavia kokonaisuuksia:

Savonlinna

Valtioneuvoston kanslia asetti syksyllä 2016 työryhmän selvittämään keinoja Savonlinnan alueen tukemiseksi Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen toimipisteen lakkauttamisen vuoksi.

Hallituksen nyt linjaamien toimenpiteiden tavoite on edistää aktiivista uudistamista koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen sekä verkostoitumiseen.

Hallitus esittää mekaanisen puurakentamisen osaamisen kehittämistä alueella ja mekaanisen puuteollisuuden verkostohanketta. Lisäksi hallitus esittää Luonnonvarakeskuksen toiminnan kehittämistä ja Olavinlinnan toimintaedellytysten kehittämistä matkailun edistämiseksi. Ehdotetuilla toimenpiteillä vahvistetaan elinvoimaisuutta, elinkeinorakennetta ja elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi turvataan lentoliikenne Helsingin ja Savonlinnan välillä.

Luonnonvarakeskuksen lisämäärärahasta 1,6 miljoonaa euroa päätetään myöhemmin lisätalousarvion yhteydessä. Hallitus on päättänyt talous- ja velkaneuvontatoiminnan siirtämisestä oikeusaputoimistoihin. Savonlinnaan perustetaan etäpalveluyksikkö.

Hallitus on jo aiemmin kasvattanut Savonlinnan saamaa saaristolisää. Savonlinnalle myönnettävä vuosittainen osasaaristolisä on ollut vuodesta 2017 1,5 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo aiemmin myöntänyt Tanhuvaaran urheiluopistolle valtion tukea uuden asuntolan rakentamiseen yhteensä 855 000 euroa vuosina 2019–2020 sekä pääkulkuväylien kehittämishankkeeseen 140 000 euroa vuonna 2020. OKM on myös myöntänyt Savonlinna Jäähalli Oy:lle 750 000 euron tuen vuodelle 2017 harjoitusjäähallin rakentamiseen.

Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen tukea

Valmistavan kasvuteollisuuden positiivinen vaikutus ulottuu Varsinais-Suomessa 2020-luvulle asti. Alueella on merkittävä osaamisen ja lisätyövoiman tarve.

Pitkäaikaisen kasvun varmistamiseksi Sipilän hallitus sopi puoliväliriihen yhteydessä, että vuoden 2017 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä kohdennetaan varoja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen Varsinais-Suomessa.

Lisäresurssit kohdennetaan pääasiassa osaavan työvoiman kouluttamiseen ja saatavuuteen. Erityinen painopiste kohdistuu tekniikan alan osaamiseen. Lisärahan tarkempi kohdentuminen arvioidaan selvitysmies Jari Jokisen ja valmisteilla olevan Esko Ahon meriklusterin ja autoteollisuuden kasvua arvioivaa raporttia mukaillen.

Toimivat kansainväliset väylät

Suomen kilpailukyvyn ja kestävän talouskasvun tukemiseksi on erityisesti varmistettava Suomen saavutettavuus sekä toimivat kansainväliset yhteydet. Suomi on viennissä ja tuonnissa riippuvainen merikuljetusten kannalta tärkeiden väylien liikennöitävyydestä ja kapasiteetista.

Hallitus päättää käynnistää hankkeet Oulun ja Vuosaaren väylien syventämisestä. Valtion osuus molempien hankkeiden toteuttamiseksi on yhteensä 22,5 miljoonaa euroa. Rahoitus myönnetään lisäbudjetin kautta.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236 ja valtiovarainministerin erityisavustaja Ville Valkonen, p. 044 567 2201


Kahta lukua päivitetty ke 26.4.2017 klo 12, muutokset lihavoitu.