Suomen kyberturvallisuuden nykytila, tavoitetila ja tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi
Suomen kyberturvallisuuden nykytila, tavoitetila ja tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi -tutkimushankkeen tavoitteena on ollut tavoitteena selvittää kokonaisvaltaisesti, kuinka vuoden 2013 kyberturvallisuusstrategiassa asetettu tavoite ”Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa” on saavutettu ja millainen Suomen kyberturvallisuuden tavoitetilan tulisi olla vuonna 2020.
Tutkimushankkeessa tehtiin analyysi kyberturvallisuuden megatrendeistä, selvitettiin kyberturvallisuuden nykytilaa ja kehittämistarpeita julkisella ja yksityisellä sektorilla, analysoitiin kuuden maan (Alankomaat, Iso-Britannia, Israel, Ruotsi, Singapore ja Viro) kyberturvallisuuden nykytilaa ja sen kehittämistä. Tutkimuksen yhteenvetona esitetään tunnistetut puutteet ja kehityskohteet kyberturvallisuuden tavoitetilan 2020 saavuttamiseksi.
Tavoitetilassa vuonna 2020 Suomessa kyberturvallisuus on digitaalisen yhteiskunnan sisäänrakennettu ominaisuus, mikä mahdollistaa kaikkien toimijoiden luotettavasti hyödyntää yhteiskunnan kaikkia digitaalisia ratkaisuja turvallisesti.
Strategisen johtajuuden selkeyttäminen ja vahvistaminen ovat keskeinen asia Suomen kyberturvallisuuden vision saavuttamisen varmistamisessa. Tarvitaan kybertoimintaympäristöön soveltuvan toimivaltuuksien ja johtamismallin luomista erityisesti laajamittaisten häiriötilanteiden hallinnassa. Johtaminen edellyttää kansallisen tason tilanneymmärryksen parantamista ja havaintokyvyn kehittämistä. Tässä suhteessa kansallisen tiedustelulainsäädännön aikaansaaminen on välttämätöntä.
Kyberturvallisuuden kehittäminen edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista – kyberpolitiikan näkemistä uutena elementtinä kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Suomalaisen yhteiskunnan kaikkia elintärkeitä toimintoja sekä huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä ei ole tällä hetkellä suojattu riittävällä tavalla erilaisia kyberuhkia vastaan ja myös häiriötilanteiden sietokyvyssä on puutteita.
Kyberturvallisuuden kehittäminen tulee nähdä digitalisaation mahdollistajana. Suomella on hyvät mahdollisuudet profiloitua kybertoimintaympäristön osalta turvalliseksi ja luotettavaksi, mikä lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. On tärkeää, että turvallisuusympäristöä uhkineen ja mahdollisuuksineen tarkastellaan kokonaisuutena kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
Tutkimus oli osa valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja sen ovat tehneet Jyväskylän yliopiston ja Aalto yliopiston tutkijat: professorit Martti Lehto ja Jarno Limnéll sekä tutkijat Eeva Innola, Jouni Pöyhönen, Tarja Rusi ja Mirva Salminen.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: professori Martti Lehto, Jyväskylän yliopisto, p. 0400 248 080; professori Jarno Limnéll, Aalto yliopisto p. 040 527 6173 ja erityisasiantuntija Pasi Eronen, puolustusministeriö, p. 0295 140 333.