Hallitus tehostaa suojaa syrjintää vastaan

Oikeusministeriön tiedote

Hallitus antoi 3. huhtikuuta eduskunnalle esityksen uudeksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi. Tavoitteena on yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen. Syrjityksi tulleiden oikeussuojaa parannettaisiin ja velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta laajennettaisiin. Esitykseen sisältyy muutoksia myös naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin eli tasa-arvolakiin.

Uusi yhdenvertaisuuslaki

Uusi laki antaisi nykyistä laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakia sovellettaisiin julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan. Yksityiselämä, perhe-elämä ja uskonnonharjoitus jäisivät kuitenkin soveltamisalan ulkopuolelle.

Suoja syrjinnältä olisi yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.

Velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajenisi koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja työnantajia. Heille tulisi velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelman laatimisvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi muita kuin niitä työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan olisi tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Myös tarjolla olevia tavaroita ja palveluja tulisi saada yhdenvertaisesti muiden kanssa. Henkilön vamma olisi otettava huomioon palvelutilanteessa ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi järjestämään sitä tarvitsevalle esteetön kulkureitti.

Työnantajilla on jo nykyisin velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaista työntekijää varten. Sen sijaan palveluiden ja tavaroiden tarjoajille (esim. hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille) tämä olisi uusi velvoite.

Käytännön parannuksia syrjityn oikeusturvaan

Nykyisin syrjityksi joutuneen mahdollisuudet saada esimerkiksi neuvoja ja oikeusapua ovat erilaiset sen mukaan, mikä katsotaan syrjinnän perusteeksi. Myös viranomaisvalvonnassa on eroja. Syrjintää koskevia asioita käsitellään tuomioistuimissa ja muissa toimivaltaisissa viranomaisissa toistaiseksi varsin vähän verrattuna siihen, miten yleistä syrjintä asiaa selvittäneiden tutkimusten mukaan ilmeisesti on.

Vähemmistövaltuutetusta tehtäisiin syrjintä-asioita laajasti käsittelevä yhdenvertaisuusvaltuutettu. Kun vähemmistövaltuutettu valvoo vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista, valvoisi yhdenvertaisuusvaltuutettu yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta.

Yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvoisivat edelleen työsuojeluviranomaiset, mutta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu valvoisi edelleenkin tasa-arvolain noudattamista.

Syrjintälautakunta ja tasa-arvolautakunta yhdistettäisiin. Uuden lautakunnan toimiala kattaisi kaikkien syrjintäperusteiden valvonnan. Lautakunta voisi antaa kielto- ja velvoitepäätöksiä sekä yhdenvertaisuuslain nojalla myös vahvistaa osapuolten välisen sovinnon. Lautakunta voisi asettaa kielto- ja velvoitepäätöksensä tehosteeksi uhkasakon.

Lautakunnan tehtäviin ei kuuluisi tutkia työelämän syrjintätilanteita yhdenvertaisuuslain alaan kuuluvissa tapauksissa, koska tällaisten tilanteiden valvonta kuuluisi työsuojeluviranomaisten tehtäviin. Tasa-arvolain osalta lautakunta tutkisi myös työelämän kysymyksiä.

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan tasa-arvovaltuutetun, lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun toimistojen ja hallinnon kokoamista oikeusministeriön hallinnonalalle. Siirto koskisi myös uutta lautakuntaa. Työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Myös syrjintään syyllistyneelle määrättäviä seuraamuksia täsmennettäisiin. Syrjitylle maksettavan hyvityksen yläraja poistettaisiin.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen sisältyy pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan.

Muutokset tasa-arvolakiin

Sukupuolisyrjinnän kiellosta ja sukupuolten tasa-arvosta säädettäisiin edelleen tasa-arvolaissa. Tasa-arvolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Näiden syrjintäkieltojen on tarkoitus estää ennen muuta sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten, kuten transsukupuolisten henkilöiden, kokemaa syrjintää. Tasa-arvolakiin tulisi myös velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta johtuvaa syrjintää.

Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä tarkistettaisiin, jotta ne toimisivat nykyistä tehokkaammin naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Palkkakartoituksen sisältö määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin. Lakiin sisällytettäisiin velvollisuus tiedottaa henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta ja henkilöstön osallistumista vahvistettaisiin. Työpaikan tasa-arvosuunnitelma voitaisiin jatkossa laatia vähintään joka toinen vuosi nykyisen vuosittaisen tarkastelun sijasta.

Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu laajennettaisiin myös perusopetusta antaviin oppilaitoksiin.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Timo Makkonen, OM: yhdenvertaisuuslaki, puh. 02951 50230,
s-posti: [email protected],
hallitussihteeri Johanna Hautakorpi, STM: tasa-arvolaki, puh. 02951 63235,
s-posti: [email protected],
johtaja Eija Koivuranta, STM: työsuojelu, puh. 02951 63365
s-posti: [email protected], ja
hallitusneuvos Tarja Kröger, TEM: työelämää koskevat säännökset,
puh. 0295 048937, s-posti: [email protected]