Kasvupalvelu-uudistuksen valmistelu etenee
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen ja kasvupalvelun valmistelu ovat edenneet pykäliksi. Yhteinen keskustelu lakiehdotuksesta on käynnistynyt maakuntauudistuksen eri foorumeilla.
Ehdotus ja sen perustelut olivat käsittelyssä kansliapäällikkö Jari Gustafssonin johtamassa kasvupalvelun ja aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen ohjausryhmässä 15. marraskuuta. Saadun palautteen johdosta aluekehittämistä on tuotu ehdotuksessa paremmin esiin ja lain nimeksi on täsmennetty laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta.
Lakiehdotusta käsitellään marraskuun aikana maakuntauudistuksen valmistelun eri ryhmissä. Myös poliittisia käsittelyjä on tulossa. Marraskuun lopussa lakiluonnos lähtee TEM:stä valtiovarainministeriöön, joka toimittaa sen lausunnoille tammikuun lopulla. Lausumisaikaa on kymmenen viikkoa. Tämän hetkisen aikataulun mukaisesti lakiesitys annettaisiin Eduskunnalle huhtikuussa.
Aluekehittäminen vahvistuu
Aluekehittäminen edellyttää vahvaa eri toimijoiden yhteistyötä ja poikkihallinnosta näkökulmaa. Uusi aluekehittämisjärjestelmä luo puitteet valtion eri hallinnonalojen ja maakuntien vuorovaikutukselle ja yhteistyölle alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi. Keskeistä on eri hallinnonalojen tavoitteiden yhteen sovittaminen ja yhteisen näkemyksen löytäminen alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä eri maakunnissa.
Maakuntien harkintavalta aluekehittämistä koskevien tehtävien hoitamisessa varmistetaan vähentämällä sääntelyn yksityiskohtaisuutta.
Myös rakennerahastojen hallintojärjestelmä uudistetaan. Kaikki 18 maakuntaa toimivat välittävinä toimieliminä. Maakuntien on kuitenkin mahdollista keskenään sopia välittävän toimielimen tehtävien keskittämisestä.
Kasvupalvelu uudistaa yritys- ja TE-palvelut
Kasvupalvelu-uudistuksella vastataan talouden ja työmarkkinoiden muutosten aiheuttamiin haasteisiin ja yhdistetään julkiset yritys- ja TE-palvelut asiakaslähtöiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Uudistuksella edistetään osuvampaa työnvälitystä ja yritysten kasvua tukevia palveluita.
Uudistus tarkoittaa laajaa systeemistä muutosta, jossa toimivaltaa siirretään lähemmäs asiakasta, sääntelyä puretaan ja hallinto muokkaa rooliaan mahdollistavaksi.
Markkinamekanismien hyödyntäminen on keskeinen osa tavoiteltavaa muutosta, jolla haetaan uudenlaisia toimintamalleja ja palveluinnovaatioita julkiseen palveluun.
Uudistus käsittää myös valtakunnallisen kasvupalvelun kokonaisuuden (Tekes, Finnvera, Finpro ym.). Se yhteensovitetaan maakunnallisen palvelun kanssa saumattomien palveluketjujen varmistamiseksi.
Markkinoille siirtyminen tarkoittaa myös henkilöstövaikutuksia. Markkinoiden rakentuminen ja uusien maakuntien siirtyminen kilpailulliseen tuotantoon tapahtuvat kuitenkin vaiheittain, joten myös henkilöstövaikutukset toteutuvat hallitusti ja pitkällä aikavälillä – hyvä henkilöstöpolitiikka ja palvelukyky turvaten. TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa tehdään arvokasta työtä hyvällä osaamisella. Ja osaavia tekijöitä tullaan tarvitsemaan jatkossakin, uudessa järjestelmässä
Uudistus toteutetaan avoimesti ja osallistavasti
TEM valmistelee ja toteuttaa ja uudistukset avoimesti, osallistavasti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että valmisteluaineistoja laitetaan jakoon – sekä toimintamallin että myös pykälien osalta – varhaisessa vaiheessa ja raakileina. Tämä on saattanut aiheuttaa hämmennystäkin eri tahoissa. Se on kuitenkin tapa, jolla TEM pyrkii varmistamaan monipuolisen ja moniarvoisen valmistelun yhteiskunnan kannalta tärkeässä ja suuressa uudistuksessa.