FI SV EN

Selvitys: Kansalaisaloitteet olleet menestys, mutta käsittelyssä vielä parantamista

Valtioneuvoston viestintäosasto 12.12.2016 10.17
Tiedote 545/2016

Turun yliopisto on selvittänyt laajasti erilaisten kansalaisten osallistumismuotojen käyttöä ja vaikutuksia Suomessa. Tutkimuksessa havaittiin, että kansalaisaloitejärjestelmä on saavuttanut lyhyessä ajassa suuren suosion, kun jopa kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden aloitteen. Vaikka useimmat aloitteet on hylätty eduskunnassa, sekä tutkijat että kansalaiset näkevät aloitejärjestelmässä mahdollisuuksia demokratian vahvistamiseen.

Tutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten osallistumismuotojen käyttöä ja vaikutuksia niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Kansalaisaloitteet ovat valtakunnallisista osallistumiskanavista käytetyin. Sitä käyttävät keskimääräistä enemmän poliittisesti aktiiviset, mutta sitä hyödyntävät myös sellaiset usein poliittisesti marginalisoituvat ryhmät kuten työttömät ja nuoret.

Kansalaisaloitteiden keräämien allekirjoitusten määrä ylitti syksyllä kaksi miljoonaa. Aloitteita on pantu vireille jo yli viisisataa, mutta allekirjoitukset kasautuvat voimakkaasti menestyneimmille aloitteille. Aloitteiden takaa löytyy sekä perinteisiä järjestöjä että uutta kansalaistoimintaa, jota aloitteen avulla pyrittiin synnyttämään. Kansainvälisesti poikkeuksellinen mahdollisuus tehdä aloitteita sähköisesti on monipuolistanut sekä vireillepanijoiden että allekirjoittajien joukkoa.

”Vähäinen kannatus ei välttämättä ole ongelma, sillä myös pieni allekirjoitusmäärä voi olla selkeä signaali aloitteen vireillepanijoille. Joka tapauksessa on selvää, että aloitteiden avulla on nostettu poliittiseen keskusteluun aiheita, jotka muutoin olisivat jääneet huomiotta”, sanoo hankkeessa mukana ollut akatemiatutkija Henrik Serup Christensen Åbo Akademistä.

Vuorovaikutteisuutta ja avoimuutta tarvitaan

Aloitteita on käsitelty mediassa ahkerasti. Vaikka vain tasa-arvoista avioliittolakia ajanut aloite on hyväksytty eduskunnassa, on osa aloitteista vauhdittanut asioiden etenemistä tavoiteltuun suuntaan. Selvimpänä esimerkkinä tästä on hallitusohjelmaankin päätynyt kirjaus alueellisesta kielikokeilusta, josta edellinen eduskunta hyväksyi ponnen kansalaisaloitetta käsitellessään.

Vaikka aloitteiden kohtalo on laajasti tiedossa, kansalaiset arvioivat, että kansalaisaloite on tervetullut lisä suomalaiseen demokratiaan. Lähes 80 prosenttia katsoo kansalaisaloitteen parantaneen suomalaista demokratiaa.

”Raporttimme on toistaiseksi kattavin katsaus demokraattisiin innovaatioihin Suomessa. Havaitsimme, että vaikka innovaatiot ovat erilaisia ja niitä käytetään eri tarkoituksiin, päätöksentekijöiden tulisi käsitellä kansalaisten antamia panoksia vielä vuorovaikutteisemmin ja läpinäkyvämmin. Tämä vahvistaisi demokratiaa, oli kyseessä sitten kunta tai eduskunta”, toteaa professori Maija Setälä.

”Demokraattiset innovaatiot Suomessa – Käyttö ja vaikutukset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla” -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet professori Maija Setälä, akatemiatutkija Henrik Serup Christensen, tohtorikoulutettava Maija Jäske ja projektitutkija Elias Laitinen.

Demokraattiset innovaatiot Suomessa – Käyttö ja vaikutukset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla -raportti

Kansalaisaloitejärjestelmä kaipaa lisää läpinäkyvyyttä -Policy Brief

Lisätietoja: professori Maija Setälä, Turun yliopisto, p. 040 518 9445, sähköposti: maiset(at)utu.fi

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi