Tutkimus: Kotimaista kalaa kannattaa syödä

Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Erityisesti vähän hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, käyttöä kannattaa lisätä. Tulokset käyvät ilmi tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista.

Hankkeessa mitattiin kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista mm. dioksiinien ja PCB-yhdisteiden, PFAS-yhdisteiden, bromattujen difenyylieettereiden, elohopean ja epäorgaanisen arseenin pitoisuuksia. Näiden vierasaineiden liiallinen saanti voi johtaa erilaisiin terveyshaittoihin kuten älykkyyden tai hedelmällisyyden heikkenemiseen. Lisäksi mitattiin D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen pitoisuuksia.

Suomalaisen luonnonkalan käytön haasteena ovat olleet joihinkin lajeihin ympäristöstä kertyvät haitalliset aineet, jotka ovat osittain rajoittaneet kalan hyödynnettävyyttä elintarvikkeeksi tai rehuksi sekä heikentäneet arviota meriympäristön tilasta aluevesillämme. Niiden pitoisuuksien vuoksi on herkimmille väestöryhmille annettu suosituksia tiettyjen kalalajien käytön rajoittamiseksi. Tähän asti käyttösuosituksissa ei ole huomioitu kalaan kertyviä PFAS-yhdisteitä, jotka on tunnistettu terveysuhaksi vasta viime vuosina, joten ohjeiden päivittämiseen tarvittiin tämän hankkeen tuottamaa tietoa.

Vierasaineiden pitoisuudet suomalaisessa kalassa olivat enimmäkseen alle EU:n asettamien lainsäädännöllisten enimmäismäärien, ja dioksiinipitoisuuksissa on laskeva trendi. Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa. Niukasti käytetyistä kalalajeista sisävesien särjen kulutuksen lisääminen olisi sekä vähäisten vierasainemäärien että ekologisesti kestävän kalastuksen kannalta perusteltua. Tältä osin tulokset tukevat Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Vuosina 2022–23 pyydetyssä Saaristomeren ja Selkämeren silakassa PFAS-yhdisteiden enimmäismäärät kuitenkin osin ylittyivät, ja PFAS-pitoisuuksien nouseva trendi edellyttäisi myös Suomessa jatkotoimia.

Tutkimuksessa mitattiin myös kalojen hyötyaineita (D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot). D-vitamiinia oli eniten merialueiden ahvenissa ja lahnoissa, omega-3-rasvahappoja silakassa ja muikussa. Tehdyn riski-hyötyarvion mukaan suomalaisten viimeisimpiin kansallisiin ruoankäyttö­tutkimuksiin perustuvilla kulutusmäärillä kalan käytön, myös silakan, terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Terveyshyötyjä ovat muun muassa kokonaiskuolleisuuden ja tiettyjen syöpien riskin väheneminen kalojen hyötyaineiden saannin lisääntyessä.

Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat, mutta etenkin alle 9-vuotiailla lapsilla erotus on melko pieni. Siksi herkimpien kuluttajaryhmien olisi hyödyllistä noudattaa Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeita ja suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten. Paikalliset elintarvikeviranomaiset voivat antaa tarvittaessa tarkempia alueellisia ohjeita kalan käytöstä.

Kalojen pitoisuustiedot toimitetaan myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSAan, jonka kautta ne ovat käytettävissä EU-lainsäädäntötyön tukena.

Lisätietoja:

• tutkimusprofessori Johanna Suomi, Ruokavirasto, p. 029 520 5034, [email protected] (projektin johtaja)
• erityisasiantuntija Eeva Saarisalo, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2366, [email protected] (ohjausryhmän puheenjohtaja)
• tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko, THL, p. 029 524 6395, [email protected] (dioksiini- ja PFAS-pitoisuudet kaloissa)
• erikoistutkija Janne Järvinen, Ruokavirasto, p. 029 520 4352, [email protected] (elohopeapitoisuudet kaloissa)
• tutkija Juha-Matti Pihlava, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 6439, [email protected] (D-vitamiinipitoisuudet kaloissa)
• erikoistutkija Heidi Leskinen, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 6327, [email protected] (rasvahappopitoisuudet kaloissa)
• tutkija Ville Junttila, Suomen ympäristökeskus, p. 046 923 0941, [email protected] (meriympäristön ja muiden vesistöjen tila)
• erikoistutkija Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 7685, [email protected] (kalakannat)

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.